Torniolaisten yläkoululaisten ja eläkeläisten asenteita maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan

Abstract

Kandidaatintutkielmassani olen tarkastellut, miten torniolaiset yläkoululaiset ja eläkeläiset arvioivat maahanmuuttajien puhumaa suomen kieltä, millaisia kieliasenteita informanttiryhmillä on ja miten kulttuurinen stereotypia vaikuttaa arviointeihin. Tutkielmani on vertailututkimus Heidi Niemelän (2016) pro gradu -tutkielmalle, jossa Niemelä (2016) tarkastelee oululaisopiskelijoiden asenteita maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan. Tutkimukseni aineisto koostuu 45 informantin kyselylomakevastauksista, jotka he ovat täyttäneet kuuntelutestin aikana. Informanteista 19 on torniolaisia kahdeksasluokkalaisia nuoria, ja 26 on eläkeläisikäisiä torniolaisia. Kuuntelutestissä informantit ovat kuulleet neljä lyhyttä puhenäytettä eri maista kotoisin olevilta maahanmuuttajilta: somalialaisilta, iranilaiselta ja pakistanilaiselta. Lisäksi informantit ovat kuulleet kuuntelutestissä kaksi puhenäytettä englantilaiselta ja yhdysvaltalaiselta. He edustavat tutkimuksessani länsimaalaisia maahanmuuttajia. Tutkimukseni teoreettinen ja metodinen viitekehys on yhdistelmä sosio- ja kansanlingvistiikkaa sekä kieliasennetutkimusta. Kandidaatintutkielmani aineiston olen kerännyt kuuntelutestin ja kyselylomakkeen avulla. Kuuntelutestin aikana informantit ovat täyttäneet kyselylomakkeeseen Likertin asteikon sekä jokaisesta puhenäytteestä Osgoodin skaalan. Osgoodin skaalan avulla analysoin informanttiryhmieni evaluaatioita maahanmuuttajien puhumasta suomen kielestä. Likertin asteikon avulla analysoin informanttien asenteita maahanmuuttajien puhumaa suomea, suomen kielen variaatioita ja ylipäänsä kielitaitoa kohtaan. Tutkimustulokseni osoittavat, että yläkoululaisten ja eläkeläisten arviot maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan ovat hyvin samantapaiset. Molemmat ikäryhmät arvioivat yhdysvaltalaisen, pakistanilaisen ja englantilaisen puhetta kaikkein positiivisimmin, joten myös heikoimmat arviot osuvat molempien ikäryhmien kohdalla somalialaisille ja iranilaiselle. Aineistoni perusteella puheen selkeydellä on vaikutusta siihen, miten informantit arvioivat maahanmuuttajien puhetta. Lisäksi molemmat ryhmät liittävät eri maahanmuuttajaryhmiin erilaisia kulttuurisia stereotypioita. Suomen kielen opiskelu on aineistoni perusteella erittäin tärkeässä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa, sillä lähes kaikki tutkimukseni informantit uskovat suomen kielen osaamisen vaikuttavan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin ja palkan määrään. Maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavat kielitaidon lisäksi kuitenkin valtaväestön asenteet maahanmuuttoryhmiin ja maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan. Tämän vuoksi on mielestäni tarpeellista tutkia, millaisia asenteita eri ikäisillä suomalaisilla on maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan.