Rauhoittuuko päiväkodin arki Satuhieronnan avulla? : päiväkotien ammattikasvattajien havaintoja
Suorsa, Hanna-Leena (2016-05-12)
H.-L. Suorsa
12.05.2016
© 2016 Hanna-Leena Suorsa. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131738
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan päiväkotien ammattikasvattajien havaintoja Satuhieronnan käytöstä päiväkotien lapsiryhmissä. Tutkimuskysymykseni on: Miten Satuhierontakoulutuksen käyneet henkilöt kuvailevat havaintoja lapsista, itsestään sekä lapsiryhmästä käytettyään Satuhierontaa?
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani ovat kosketus sekä siitä tehdyt aiemmat tutkimukset. Myös Satuhieronta ja sen taustalla olevat menetelmät ovat osa teoreettista viitekehystäni. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yleisesti kosketuksen rauhoittava vaikutus. Kosketuksen avulla lasten keskittymiskyky parani, vuorovaikutus kehittyi, sekä aggressio väheni. Kosketuksen fysiologinen vaikutus perustuu oksitosiiniin. Kosketuksessa on myös eettisiä haasteita, jotka on tärkeä ottaa huomioon. Joillekin henkilöille koskettaminen on luontaista, mutta toisille se on vieraampaa. Satuhieronnassa eettiset haasteet huomioidaan muun muassa kysymällä lapselta lupa koskettamiseen, ennen kuin satua ”kuvitetaan” toisen selkään. Satuhieronta perustuu läsnäoloon: ”Näen sinut, olet arvokas.”
Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä on tapaustutkimus. Aineisto koostui nettiympäristössä vastatuista kyselyistä (42 kpl) sekä yhdestä tunnin mittaisesta haastattelusta. Litteroitua haastattelua kertyi 25 sivua. Tutkimukseen osallistuivat Satuhierontakoulutuksen käyneet ja Satuhierontaa sen jälkeen käyttäneet henkilöt. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Aineistosta muodostui koodeja, joista tiivistyi myöhemmin teemoja.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Satuhierontaa käyttäneet henkilöt havaitsivat monia positiivisia vaikutuksia. Lasten keskinäiset konfliktit vähenivät ja positiivinen vuorovaikutus, rauhallisuus ja läsnäolo lisääntyivät lapsiryhmässä. Lapset ja aikuiset olivat rentoutuneempia. Aikuiset saivat työkaluja oman työhyvinvointinsa tukemiseen. Tutkittavat havaitsivat läheisyyden lisääntyneen aikuisten ja lasten välillä. Satuhierontaan liittyi haasteita, esimerkiksi ihmisten vaihtuvuus ryhmässä sekä ajan löytyminen. Satuhierontaa voi tehdä joustavasti hyvin erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi odotustilanteissa, jolloin ei tarvita ylimääräistä aikaa Satuhieronnalle. Tutkimustulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Satuhieronta tuottaa muun muassa rauhallisuutta ja läsnäoloa, eli se voi olla rauhoittamassa päiväkodin arkea.
Tutkimus haastaa pohtimaan ammattikasvattajien koulutuksessaan saamia valmiuksia kosketukseen.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani ovat kosketus sekä siitä tehdyt aiemmat tutkimukset. Myös Satuhieronta ja sen taustalla olevat menetelmät ovat osa teoreettista viitekehystäni. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yleisesti kosketuksen rauhoittava vaikutus. Kosketuksen avulla lasten keskittymiskyky parani, vuorovaikutus kehittyi, sekä aggressio väheni. Kosketuksen fysiologinen vaikutus perustuu oksitosiiniin. Kosketuksessa on myös eettisiä haasteita, jotka on tärkeä ottaa huomioon. Joillekin henkilöille koskettaminen on luontaista, mutta toisille se on vieraampaa. Satuhieronnassa eettiset haasteet huomioidaan muun muassa kysymällä lapselta lupa koskettamiseen, ennen kuin satua ”kuvitetaan” toisen selkään. Satuhieronta perustuu läsnäoloon: ”Näen sinut, olet arvokas.”
Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä on tapaustutkimus. Aineisto koostui nettiympäristössä vastatuista kyselyistä (42 kpl) sekä yhdestä tunnin mittaisesta haastattelusta. Litteroitua haastattelua kertyi 25 sivua. Tutkimukseen osallistuivat Satuhierontakoulutuksen käyneet ja Satuhierontaa sen jälkeen käyttäneet henkilöt. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Aineistosta muodostui koodeja, joista tiivistyi myöhemmin teemoja.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Satuhierontaa käyttäneet henkilöt havaitsivat monia positiivisia vaikutuksia. Lasten keskinäiset konfliktit vähenivät ja positiivinen vuorovaikutus, rauhallisuus ja läsnäolo lisääntyivät lapsiryhmässä. Lapset ja aikuiset olivat rentoutuneempia. Aikuiset saivat työkaluja oman työhyvinvointinsa tukemiseen. Tutkittavat havaitsivat läheisyyden lisääntyneen aikuisten ja lasten välillä. Satuhierontaan liittyi haasteita, esimerkiksi ihmisten vaihtuvuus ryhmässä sekä ajan löytyminen. Satuhierontaa voi tehdä joustavasti hyvin erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi odotustilanteissa, jolloin ei tarvita ylimääräistä aikaa Satuhieronnalle. Tutkimustulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Satuhieronta tuottaa muun muassa rauhallisuutta ja läsnäoloa, eli se voi olla rauhoittamassa päiväkodin arkea.
Tutkimus haastaa pohtimaan ammattikasvattajien koulutuksessaan saamia valmiuksia kosketukseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]