"Onko työ sinulle polkupyörää tärkeämpi?!” : lapsen esittämiä vaihtoehtokysymyksiä sisältävät sekvenssit Yotsuba&!-mangasarjakuvassa
Nissinen, Johannes (2024-05-03)
Nissinen, Johannes
J. Nissinen
03.05.2024
© 2024 Johannes Nissinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405033111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405033111
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani 5-vuotiaan lapsen esittämiä vaihtoehtokysymyksiä Yotsuba&!-mangasarjakuvassa. Tutkin keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan keinoin sitä, millaisia lapsen esittämät vaihtoehtokysymykset ja niihin tuotetut vastaukset ovat muodoltaan ja funktioltaan. Kysymys–vastaus-vierusparien lisäksi tutkin laajemmin niitä sarjakuvan kuvaamia vuorovaikutustilanteita, joihin kysymys–vastaus-vierusparit sisältyvät. Tutkimukseni täydentää niin sarjakuvien kuin lapsen aloittamien kysymyssekvenssien rakentumisen keskustelunanalyyttista tutkimusta.
Käytän tutkielmani aineistona Kiyohiko Azuman Yotsuba&!-taskukirjojen suomenkielisiä numeroita 5 ja 6, jotka kattavat sarjakuvan luvut 28–41. Aineistoni sisältää kaikkiaan 93 -kO-liitepartikkelin avulla muodostettua vaihtoehtokysymystä. Olen valinnut tästä aineistosta tarkastelun kohteeksi kolme selkeästi erottuvaa kategoriaa esimerkkien sekvenssityypin mukaan. Yksin kysymysvuoron muodostavat vaihtoehtokysymykset toimivat kysymys–vastaus-vierusparin etujäsenenä kahdessa kategoriassa, joista toisessa jälkijäsenenä on minimivastaus ja toisessa vastaus on kysymyksen rakenteeseen mukautumaton. Kysymysryppäiden kategoriaan sisältyvien aineistoesimerkkien kysymysvuoro puolestaan koostuu hakukysymyksestä ja sitä täydentävästä vaihtoehtokysymyksestä.
Olen jakanut minimivastaukset niiden rakenteen perusteella vielä kahteen ryhmään. Lyhyet minimivastaukset koostuvat pelkästä dialogipartikkelista tai verbin toistosta. Laajennetuissa minimivastauksissa vastausvuoro alkaa samaan tapaan kuin lyhyissä minimivastauksissa, mutta puhuja jatkaa vielä tämän jälkeen vastausvuoroaan.
Aikuisen vastatessa lapsen kysymykseen lyhyellä minimivastauksella hän voi osoittaa, että käyty keskustelu on päättymässä. Lyhyt minimivastaus voi aineistossani toimia myös topiikin sulkevana vastauksena yksittäiseen kysymykseen. Mikäli lyhyt minimivastaus on muotoiltu preferoimattomaksi, voi sitä seurata kokonaan uusi toimintajakso, jonka aikana preferoimatonta vuoroa selitetään.
Laajennettujen minimivastausten laajennusosa voi täydentää hyväksyttyä propositiota tai toimia siirtymänä uuteen toimintajaksoon. Vastausvuoron laajennuksessa voidaan myös selittää preferoimatonta minimivastausta, jolla vaihtoehtokysymyksen propositio on hylätty.
Kysymyksen rakenteeseen mukautumattomista vastauksista puuttuvat proposition paikkansapitävyyttä osoittavat polaariset elementit ja muutkin kysymyksestä kierrätetyt ainekset, joten niissä vaihtoehtokysymyksen propositiota ei yksiselitteisesti hyväksytä tai hylätä. Aineistossani esiintyy tapauksia, joissa joko vastaus on polaarisen sijaan skalaarinen, polaarisuutta vain implikoidaan tai vastaus osoittaa kysyjän ja vastaajan välisen propositioon liittyvän näkökulmaeron.
Kysymysryppäiden vaihtoehtokysymykset ovat kysymysryppään aloittavaa hakukysymystä tarkentavia vastausehdokkaita. Aineistossani miltei kaikki tällaiset vastausehdokkaat ovat yhdestä sanasta muodostuvia lausekekysymyksiä. Kysymysryppäisiin voidaan vastata monilla eri tavoilla, ja vastauksiin sisältyy niin lyhyitä ja laajennettuja minimivastauksia kuin kysymysrakenteeseen mukautumattomia vastauksiakin. Mikäli vastausehdokas selkeästi hyväksytään, on aineistossani vastaus kysymysryppääseen muotoiltu vastaukseksi kysymysryppään vaihtoehtokysymykseen. Vastausehdokkaan hylkäävä vastaus taas voi olla muodoltaan vastaus kysymysryppään hakukysymykseen, vaihtoehtokysymykseen tai jopa molempiin.
Käytän tutkielmani aineistona Kiyohiko Azuman Yotsuba&!-taskukirjojen suomenkielisiä numeroita 5 ja 6, jotka kattavat sarjakuvan luvut 28–41. Aineistoni sisältää kaikkiaan 93 -kO-liitepartikkelin avulla muodostettua vaihtoehtokysymystä. Olen valinnut tästä aineistosta tarkastelun kohteeksi kolme selkeästi erottuvaa kategoriaa esimerkkien sekvenssityypin mukaan. Yksin kysymysvuoron muodostavat vaihtoehtokysymykset toimivat kysymys–vastaus-vierusparin etujäsenenä kahdessa kategoriassa, joista toisessa jälkijäsenenä on minimivastaus ja toisessa vastaus on kysymyksen rakenteeseen mukautumaton. Kysymysryppäiden kategoriaan sisältyvien aineistoesimerkkien kysymysvuoro puolestaan koostuu hakukysymyksestä ja sitä täydentävästä vaihtoehtokysymyksestä.
Olen jakanut minimivastaukset niiden rakenteen perusteella vielä kahteen ryhmään. Lyhyet minimivastaukset koostuvat pelkästä dialogipartikkelista tai verbin toistosta. Laajennetuissa minimivastauksissa vastausvuoro alkaa samaan tapaan kuin lyhyissä minimivastauksissa, mutta puhuja jatkaa vielä tämän jälkeen vastausvuoroaan.
Aikuisen vastatessa lapsen kysymykseen lyhyellä minimivastauksella hän voi osoittaa, että käyty keskustelu on päättymässä. Lyhyt minimivastaus voi aineistossani toimia myös topiikin sulkevana vastauksena yksittäiseen kysymykseen. Mikäli lyhyt minimivastaus on muotoiltu preferoimattomaksi, voi sitä seurata kokonaan uusi toimintajakso, jonka aikana preferoimatonta vuoroa selitetään.
Laajennettujen minimivastausten laajennusosa voi täydentää hyväksyttyä propositiota tai toimia siirtymänä uuteen toimintajaksoon. Vastausvuoron laajennuksessa voidaan myös selittää preferoimatonta minimivastausta, jolla vaihtoehtokysymyksen propositio on hylätty.
Kysymyksen rakenteeseen mukautumattomista vastauksista puuttuvat proposition paikkansapitävyyttä osoittavat polaariset elementit ja muutkin kysymyksestä kierrätetyt ainekset, joten niissä vaihtoehtokysymyksen propositiota ei yksiselitteisesti hyväksytä tai hylätä. Aineistossani esiintyy tapauksia, joissa joko vastaus on polaarisen sijaan skalaarinen, polaarisuutta vain implikoidaan tai vastaus osoittaa kysyjän ja vastaajan välisen propositioon liittyvän näkökulmaeron.
Kysymysryppäiden vaihtoehtokysymykset ovat kysymysryppään aloittavaa hakukysymystä tarkentavia vastausehdokkaita. Aineistossani miltei kaikki tällaiset vastausehdokkaat ovat yhdestä sanasta muodostuvia lausekekysymyksiä. Kysymysryppäisiin voidaan vastata monilla eri tavoilla, ja vastauksiin sisältyy niin lyhyitä ja laajennettuja minimivastauksia kuin kysymysrakenteeseen mukautumattomia vastauksiakin. Mikäli vastausehdokas selkeästi hyväksytään, on aineistossani vastaus kysymysryppääseen muotoiltu vastaukseksi kysymysryppään vaihtoehtokysymykseen. Vastausehdokkaan hylkäävä vastaus taas voi olla muodoltaan vastaus kysymysryppään hakukysymykseen, vaihtoehtokysymykseen tai jopa molempiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32523]