Purentavirheiden etiologiset tekijät
Maunumaa, Iida (2024-04-30)
Maunumaa, Iida
I. Maunumaa
30.04.2024
© 2024 Iida Maunumaa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404303053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404303053
Tiivistelmä
Tämä kirjallisuuskatsaus käsittelee sagittaalisten, vertikaalisten ja transversaalisten purentavirheiden esiintyvyyttä terveillä yksilöillä ja nykykäsitystä niiden etiologiasta. Katsauksessa keskitytään selvittämään purentavirheiden geneettistä taustaa sekä ympäristötekijöiden vaikutusta niiden kehittymisessä. Tutkielmassa tarkastellaan myös purentavirheiden esiintyvyyttä eri etnisissä ryhmissä. Tutkielmassa käsiteltäviä purentavirheitä ovat distaalipurenta, mesiaalipurenta, avopurenta, syväpurenta, ristipurenta ja saksipurenta.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetään aiheesta julkaistuja kansainvälisiä tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja kirjallisuuskatsauksia. Aineisto kerätään käyttämällä PubMed, Scopus ja Google Scholar-tietokantoja.
Purentavirheet ovat maailmanlaajuisesti yleisiä. Kirjallisuuden perusteella niitä esiintyy 50–80 %:lla väestöstä. Maailmanlaajuisesti yleisimpiä purentavirheitä ovat hampaiston ahtaus, syväpurenta ja luokan II purenta. Suomessa yleisimpiä purentavirheitä ovat hampaiston ahtaus, luokan II purenta ja sivualueen ristipurenta. Purentavirheiden esiintyvyys vaihtelee eri väestöjen välillä. Luokan I purennan esiintyvyys on suurinta afrikkalaisella väestöllä, luokan II purenta eurooppalaisella väestöllä ja luokan III purenta aasialaisella väestöllä.
Purentavirheiden etiologia on monitekijäinen. Useita purentavirheille altistavia geenejä ja ympäristötekijöitä on tunnistettu. On löydetty noin 150 geeniä, jotka vaikuttavat luustollisten purentavirheiden taustalla. Vain osa purentavirheiden aiheuttajageeneistä tunnetaan tällä hetkellä. Luokan III ja luokan II 2-tyypin purentavirheillä on todettu olevan vahva geneettinen tausta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on enemmän vaikutusta luustollisten kuin hampaistollisten purentavirheiden taustalla. Hammaskaarten muotoon ympäristötekijöillä on geneettisiä tekijöitä suurempi vaikutus. Tutkimuksessa havaittuja purentavirheiden kehittymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat pehmeä ravinto, aliravitsemus, tutin ja sormen imeminen, pulloruokinta, imetyksen varhainen tai myöhäinen lopettaminen, suuhengitys, kielen tursotus ja huulen imeminen.
Etiologian tunteminen on olennaista purentavirheiden diagnostiikassa, ennaltaehkäisyssä ja hoidon suunnittelussa.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetään aiheesta julkaistuja kansainvälisiä tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja kirjallisuuskatsauksia. Aineisto kerätään käyttämällä PubMed, Scopus ja Google Scholar-tietokantoja.
Purentavirheet ovat maailmanlaajuisesti yleisiä. Kirjallisuuden perusteella niitä esiintyy 50–80 %:lla väestöstä. Maailmanlaajuisesti yleisimpiä purentavirheitä ovat hampaiston ahtaus, syväpurenta ja luokan II purenta. Suomessa yleisimpiä purentavirheitä ovat hampaiston ahtaus, luokan II purenta ja sivualueen ristipurenta. Purentavirheiden esiintyvyys vaihtelee eri väestöjen välillä. Luokan I purennan esiintyvyys on suurinta afrikkalaisella väestöllä, luokan II purenta eurooppalaisella väestöllä ja luokan III purenta aasialaisella väestöllä.
Purentavirheiden etiologia on monitekijäinen. Useita purentavirheille altistavia geenejä ja ympäristötekijöitä on tunnistettu. On löydetty noin 150 geeniä, jotka vaikuttavat luustollisten purentavirheiden taustalla. Vain osa purentavirheiden aiheuttajageeneistä tunnetaan tällä hetkellä. Luokan III ja luokan II 2-tyypin purentavirheillä on todettu olevan vahva geneettinen tausta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on enemmän vaikutusta luustollisten kuin hampaistollisten purentavirheiden taustalla. Hammaskaarten muotoon ympäristötekijöillä on geneettisiä tekijöitä suurempi vaikutus. Tutkimuksessa havaittuja purentavirheiden kehittymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat pehmeä ravinto, aliravitsemus, tutin ja sormen imeminen, pulloruokinta, imetyksen varhainen tai myöhäinen lopettaminen, suuhengitys, kielen tursotus ja huulen imeminen.
Etiologian tunteminen on olennaista purentavirheiden diagnostiikassa, ennaltaehkäisyssä ja hoidon suunnittelussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32523]