Miten tunteiden säätelyn edistämiseen tähtäävät kognitiivista käyttäytymisterapiaa hyödyntävät interventiot edistävät hyvinvointia yksilöillä, joilla on autismin kirjon häiriö?

Abstract

Autismikirjon häiriö on keskushermoston poikkeavasta kehityksestä juontuva oireyhtymä, johon voi liittyä esimerkiksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn ongelmia. Ahdistus, masennus ja eksternalisaatio-ongelmat ovat myös autismin kirjon häiriöiden yhteydessä esiintyviä, tunteiden säätelyn ongelmiin yhdistettyjä hyvinvointia heikentäviä mielenterveydellisiä häiriöitä. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa on pidetty mahdollisena hoitokeinona, jonka avulla voidaan tukea autismikirjon henkilöiden tunteiden säätelyä ja hoitaa transdiagnostisesti heidän erilaisia ongelmiaan.

Tässä systemaattisessa katsauksessa pyrittiin perehtymään siihen, millaisia yhteyksiä kognitiivisella käyttäytymisterapialla on autismikirjon henkilöiden tunteiden säätelyyn ja pystytäänkö kognitiivisella käyttäytymisterapialla lisäämään autismikirjon henkilöiden hyvinvointia. Katsaukseen sisällytettiin 12 englanninkielistä, vertaisarvioitua tutkimusartikkelia.

Tutkimustulokset eivät ole yhdenmukaisia, mutta joitakin positiivisia vaikutuksia on havaittu ahdistusoireiden vähenemisessä ja merkitsevyyttä läheneviä tuloksia masennuksen oireiden vähenemisessä. Eksternalisoivien käyttäytymisongelmien vähenemisen suhteen on selkeämpää, positiivista näyttöä ja niiden yhteydessä on havaittu kehitystä voimakkaiden tunteiden hallinnassa ja joustavampaa tunteiden säätelyn strategioiden käyttöä. Tunteiden säätelyä ja hyvinvointia on pyritty kehittämään myös sosiaalisissa tilanteissa yhteistyössä vanhempien ja koulujen kanssa ja tulokset ovat olleet positiivisia. Tutkimustulosten perusteella kognitiivisen käyttäytymisterapian interventioilla voidaan kehittää tunteiden säätelyä, vähentämään maladaptiivisten strategioiden käyttöä ja lisäämään adaptiivisten strategioiden käyttöä. Kuitenkin moni taustalla oleva tekijä, kuten vanhempien psykopatologia ja autismikirjon henkilön verbaalisen käsittelyn taidot voivat vaikuttaa siihen, miten interventioihin voidaan sitoutua ja millaisia hyötyjä niistä voi saada.

Erityisesti pidemmät ja intensiivisemmät kognitiivisen käyttäytymisterapian interventiot voivat sopia autismikirjon henkilöille, mutta tutkimusta on vielä varsin rajallisesti ja suurin osa siitä on keskittynyt lapsiin, jotka ovat autismin kirjolla. Monissa tutkimuksissa on myös pieni otoskoko, eikä kaikissa tutkimuksissa ollut seuranta-aikaa, joka olisi mahdollistanut intervention vaikutusten keston tarkemman arvioinnin. Tutkimuksissa tukeuduttiin myös vahvasti itsearviointeihin ja vanhempien täyttämiin arviointeihin. Tämänhetkisiä tutkimustuloksia ei voida yleistää kaikille autismikirjon henkilöille, mutta on havaittu viitteitä erilaisista positiivisista vaikutuksista tiettyjen asiakasryhmien tunteiden säätelyyn ja hyvinvointiin.