Yksilön toimijuus ja yhteisöllinen velvollisuus : tutkimus Helsingin Sanomissa käytetyistä kehyksistä saamelaisnaisten mediarepresentaatiossa vuosina 2021–2022

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on Helsingin Sanomista kerättyjen lehtiartikkeleiden avulla selvittää, millaisia representaatioita saamelaisnaisista luodaan journalistien tuottamien kehysten toimesta. Tarkoituksena on aineiston perusteella selvittää, minkälaisia nämä kehykset ovat 2020-luvulla. Työlläni pyrin lisäämään tietoa saamelaisnaisten mediarepresentaatiosta suomalaisessa journalismissa. Aiheeseen keskittyvää tutkimusta on aiemmin tehty vähän.

Tutkielma kuuluu teemansa kautta saamentutkimukseen, joka on monitieteinen tutkimuksen ala. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on mediarepresentaatio. Analyysimenetelmänä toimii kehysanalyysi, jota tukee feministinen näkökulma mediatutkimukseen. Aineistona toimii Helsingin Sanomista valikoitu aineisto, joka ajoittuu vuosien 2021–2022 välille. Lehtiartikkeleista olen valinnut aineistoon sellaiset artikkelit, jotka on tehty haastattelemalla saamelaisia naisia. Näistä haastatteluista pyrin löytämään toistuvia kehyksiä, jotka rakentavat kuvaa saamelaisuudesta muulle maailmalle.

Tutkimukseni edustaa sosio-konstruktiivista tutkimusotetta, jonka mukaan, kieli ja merkitykset eivät heijasta todellisuutta vaan rakentavat sitä Median valitsemilla termeillä ja niihin liitetyillä mielleyhtymillä on suuri vaikutus saamelaisista luotuun kuvaan.

Oman tutkielmani kannalta oleelliset termit ovat representaatio, yksinkertaisemmin ilmaistuna esitys ja mediarepresentaatio eli mediaesitys. Näiden kahden termin ominaisuuksia ovat, että ne eivät heijasta todellisuutta vaan ulkopuolisen silmin nähtyä tulkintaa. Representaatio ei ole neutraali heijaste aiheesta, vaan sitä muokkaavat valtasuhteet tekijän ja kohteen välillä. Nämä valtasuhteet ohjaavat mistä näkökulmasta aiheen esittely tehdään.

Tutkielmani aineistona on 11 kpl Helsingin Sanomien lehtiartikkelia, joiden julkaisuväli on 30.4.2021–2.12.2022. Alkuperäinen suunnitelmani oli kattaa vuodet 2020–2023, mutta jokaiselta vuodelta ei löytynyt analyysiin sopivia artikkeleita.

Helsingin Sanomien lehtiartikkelit sisältävät runsaasti samoja teemoja kuin 2010-luvulla. Siirryttäessä 2020-luvulle, huomasin kuitenkin journalistien kirjoittamisen tavan muuttuvan. Lehtiartikkeleissa ei käytetä selkeitä metaforia tai johdattelevaa kerrontaa, vaan teksti oli hyvin asiasävyistä. Kenties toimittajien työssä on havaittavissa yleinen tietoisuuden lisääntyminen tasa-arvosta, poliittisesta korrektiudesta kirjoitettaessa vähemmistöistä ja kriittisyys median aiemmin luomiin saamelaiskuvauksen stereotypioihin. Vaikuttaakin siltä, että 2020-luvulle siirryttäessä toimittajat siirtyvät suosimaan suorien lainausten käyttöä saamelaisnaisia koskevissa artikkeleissa. Kerronta myös muuttuu henkilökohtaisemmaksi sekä haastateltavien taustoja syventäväksi. Naisilla on suurempi rooli ja kiinnostus kohdistuu erityisesti naisiin yksilöinä eikä ainoastaan ”saamelaisuuden” edustajina. Länsimaiseen journalismiin kuuluu individualismin korostaminen ja tämä näkyy myös saamelaisaiheisissa lehtiartikkeleissa.

Tutkielmani aineistossa näyttäytyy uutena piirteenä se, että yksittäisistä lehtiartikkeleista on löydettävissä useita kehyksiä limittäin yhden pääkehyksen sijaan. Lisäksi kehysten sisällöt ovat moniulotteisempia kuin aiemmin ja niillä pyritään tarjoamaan aiempaa syvempi kuva haastatelluista naisista. Havainnollistin analyysissani tätä syventämistä jakamalla kehykset alateemoihin, joiden kautta teemat kohdistuvat konkreettisiin toiminnan muotoihin. Havaitsin, että artikkelit olivat täydentyneet uusilla kehyksillä ja että nämä muodostavat laajempia pääkehyksiä kuin aiemmin. Niihin kuuluvat sekä 2010-luvun artikkelista löydetyt kehykset että uudet 2020-luvun kehykset. Yhdessä näistä rakentuu kaksi ”superkehystä”: 1) Kehittyvä kulttuuri ja yksilön toimijuus, johon kuuluvat sekä dynaaminen saamelaiskulttuurin kehys ja saamelaisnaisten toimijuuden kehys, sekä 2) yhteisölliset oikeudet ja velvollisuus, johon kuuluvat sekä saamelaisten oikeuskehys että saamelaisnaisten velvollisuuden kehys.