Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hybridikoulutusintervention kehittäminen terveystieteiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi

Pramila-Savukoski, Sari (2024-03-15)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202402061605.pdf (2.863Mt)
Lataukset: 

URL:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402061605

Pramila-Savukoski, Sari
Oulun yliopisto
15.03.2024
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402061605

Kuvaus

Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 22. maaliskuuta 2024 kello 12
Tiivistelmä
Abstract

The aim of this study was to develop a hybrid education intervention by integrating a hybrid education model to ensure the generic competencies of health sciences students. This three-phase dissertation is structured according to the Medical Research Council framework and focuses on the development phase of the intervention.

The first phase of the dissertation developed the theoretical framework for the intervention. An observational study was conducted to describe the health sciences competence and interaction that could be observed in the collaborative hybrid learning of health sciences students (n=17). The data were analysed using the coding and counting method, and descriptive analysis. A qualitative interview study was used to describe the experiences of health sciences students (n=15) on the development of health sciences competence, digital learning and the impact on digital learning to the development of health sciences competence, and the experiences of social and health care, and health sciences educators (n=21) in hybrid learning. The data were analysed using content analysis.

In the second phase, the health sciences generic competence self-assessment instrument was developed and psychometrically tested using cross-sectional data collected from students (n=276). Structural validity was analysed by exploratory factor analysis and reliability by Cronbach's alpha coefficient. In the third phase, a hybrid education intervention was developed by integrating the hybrid education model built to ensure health sciences competencies.

Based on the results of the dissertation, a hybrid education intervention was developed by integrating a hybrid education model. The model included global and digital changes in education, a high-quality hybrid learning environment and the development of health sciences competence in hybrid education. The health sciences generic competence instrument included competence in leadership, administration and finance, people-centred guidance, health promotion, evidence-based practice, digital competence, work well-being and self-management, collaboration and problem-solving and societal interaction.

The hybrid education model can be widely implemented in higher education. The intervention will allow exploring the effectiveness of hybrid education in health sciences education.
 
Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hybridikoulutusinterventio integroimalla hybridikoulutusmalli terveystieteiden opiskelijoiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Tämä kolmivaiheinen väitöskirja on rakennettu Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti ja keskittyy intervention kehittämisen vaiheeseen.

Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Havainnointitutkimuksella kuvattiin, millaista terveystieteiden osaamista ja vuorovaikutusta voitiin havaita terveystieteiden opiskelijoiden (n=17) yhteisöllisessä hybridioppimisessa. Aineisto analysoitiin coding & counting -menetelmällä sekä kuvailevalla analyysilla. Laadullisella haastattelututkimuksella kuvattiin terveystieteiden opiskelijoiden (n=15) kokemuksia terveystieteiden osaamisen kehittymisestä, digitaalisesta oppimisesta ja digitaalisen oppimisen yhteydestä terveystieteiden osaamisen kehittymiseen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ja terveystieteiden opettajien (n=21) kokemuksia hybridiopetuksesta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.

Toisessa vaiheessa kehitettiin sekä psykometrisesti testattiin terveystieteiden geneerisen osaamisen itsearviointimittari opiskelijoilta kerätyllä poikkileikkausaineistolla (n=276). Rakennevaliditeetti analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja reliabiliteetti Cronbachin alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin hybridikoulutusinterventio siten, että integroitiin rakennettu hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi.

Väitöskirjan tulosten perusteella kehitettiin hybridikoulutusinterventio integroimalla siihen hybridikoulutusmalli, joka sisälsi globaalit ja digitaaliset muutokset koulutuksessa, laadukkaan hybridiopetusympäristön sekä terveystieteiden osaamisen kehittymisen hybridikoulutuksessa. Terveystieteiden geneerisen osaamisen mittari sisälsi johtamis-, hallinto- ja talousosaamisen, ihmislähtöisen ohjausosaamisen, terveydenedistämisosaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen, digitaalisen osaamisen, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamisen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisosaamisen.

Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa laajasti korkeakoulutuksessa, ja interventio mahdollistaa hybridiopetuksen vaikuttavuuden tutkimisen terveystieteiden koulutuksessa.
 

Original papers

  1. Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859

    Self-archived version

  2. Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635

    Self-archived version

  3. Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079

  4. Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306

 

Osajulkaisut

  1. Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859

    Rinnakkaistallennettu versio

  2. Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635

    Rinnakkaistallennettu versio

  3. Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079

  4. Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306

 
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [38840]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen