IBS-potilaiden tiedonhankintakäyttäytyminen oireyhtymään liittyvissä kysymyksissä
Sivosuo, Tuija (2023-06-05)
Sivosuo, Tuija
T. Sivosuo
05.06.2023
© 2023 Tuija Sivosuo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052116
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on ärtyvän suolen oireyhtymää, eli IBS:ää, potevien tiedonhankintakäyttäytyminen oireyhtymään liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tiedontarpeita IBS:ää potevilla on, mitä tiedonlähteitä he käyttävät ja miten he hankkivat tietoa. Lisäksi työssä selvitetään IBS-aiheiseen tiedonhankintaprosessiin liittyviä tiedonhankinnan esteitä ja haasteita. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä ja aineisto kerättiin syksyllä 2022. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysillä sekä laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sisällönanalyysissä aineistoa teemoiteltiin sekä analysoitiin teoriaohjaavasti.
Tulosten perusteella tärkeimpiä tiedontarpeita olivat ruokavalio, hoito ja lääkitys. Diagnoosin alkuvaiheessa olisi kaivattu asiapitoista yleistietoa IBS:stä. Moni esitti toiveen oppia yhä lisää hoidosta, lääkityksestä ja IBS:n syistä. Sosiaalisessa mediassa vertaisilta haettiin käytännön vinkkejä sekä emotionaalista tukea. Tärkeimpinä tiedonlähteinä esille nousivat internet ja sosiaalinen media, vertaistuelliset keskustelut ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tiedonhankintakäyttäytyminen on ajallisesti yleisimmin kuukausittain tapahtuvaa toimintaa ja sen kautta on saatu helpotusta oireisiin esimerkiksi ruokavalion avulla sekä emotionaalisesti. Tiedonhankintaan liittyvät esteet voitiin eritellä johtuvaksi tiedonpuutteesta, tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnista, lähteiden saatavuudesta, tiedontarpeen puutteellisesta ilmaisemisesta, huonoista kokemuksista ja negatiivisista emootioista. Esille nousi kokemus yksin jäämisestä diagnoosin saamisen jälkeen. Vastaajat kaipaisivat terveydenhuollolta enemmän emotionaalista ja tiedonhankinnallista tukea sekä räätälöityä IBS-aiheista tietoa diagnoosin saamisen yhteydessä.
Tulosten perusteella tärkeimpiä tiedontarpeita olivat ruokavalio, hoito ja lääkitys. Diagnoosin alkuvaiheessa olisi kaivattu asiapitoista yleistietoa IBS:stä. Moni esitti toiveen oppia yhä lisää hoidosta, lääkityksestä ja IBS:n syistä. Sosiaalisessa mediassa vertaisilta haettiin käytännön vinkkejä sekä emotionaalista tukea. Tärkeimpinä tiedonlähteinä esille nousivat internet ja sosiaalinen media, vertaistuelliset keskustelut ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tiedonhankintakäyttäytyminen on ajallisesti yleisimmin kuukausittain tapahtuvaa toimintaa ja sen kautta on saatu helpotusta oireisiin esimerkiksi ruokavalion avulla sekä emotionaalisesti. Tiedonhankintaan liittyvät esteet voitiin eritellä johtuvaksi tiedonpuutteesta, tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnista, lähteiden saatavuudesta, tiedontarpeen puutteellisesta ilmaisemisesta, huonoista kokemuksista ja negatiivisista emootioista. Esille nousi kokemus yksin jäämisestä diagnoosin saamisen jälkeen. Vastaajat kaipaisivat terveydenhuollolta enemmän emotionaalista ja tiedonhankinnallista tukea sekä räätälöityä IBS-aiheista tietoa diagnoosin saamisen yhteydessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37254]