Katseenseurantalaitteiden sekä AAC-menetelmien käyttö Rett-henkilöiden kommunikoinnin välineenä
Sorvari, Vilma (2023-05-17)
V. Sorvari
17.05.2023
© 2023 Vilma Sorvari. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171857
Tiivistelmä
Rettin oireyhtymä on harvinainen enimmäkseen naisilla esiintyvä kehityshäiriö, johon liittyy huomattavia vaikeuksia kommunikoinnissa sekä vuorovaikutuksessa. AAC- menetelmät ovat erilaisia menetelmiä, joilla pyritään tukemaan tai korvaamaan puhetta henkilöillä, joiden kommunikointi puheen välityksellä on rajoittunut. Koska suurin osa Rett-henkilöistä joko ei kykene puhumaan ollenkaan tai tuottaa vain yksittäisiä sanoja, he saattavat hyötyä erilaisista AAC-menetelmistä kommunikoinnin mahdollistamiseksi. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia tuloksia on saatu katseenseurantalaitteiden sekä muiden AAC-keinojen käytöstä Rett-henkilöiden kommunikoinnin välineenä.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososio perustuu kahdeksaan tutkimusartikkeliin, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 1996–2021 aikana. Artikkeleista kolme käsitteli katseenseurantalaitteiden käyttöä ja viisi käsitteli muiden AAC-keinojen käyttöä Rett-henkilöiden kommunikoinnin välineenä. Tutkimukset olivat pääosin tapaus- tai monitapaustutkimuksia, joissa tarkasteltiin intervention vaikutusta koehenkilöiden kommunikointiin. Yksi katseenseurantalaitteiden käyttöä käsittelevä tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena.
Tulokset osoittivat, että Rett-henkilöt voivat hyötyä katseenseurantalaitteista sekä muista AAC-menetelmistä, kuten aakkostaululla kirjoitus, synteettistä puhetta tuottavat painikkeet sekä fyysiset tai kosketusnäytöllä olevat kuvasymbolit. Katseenseurantalaitteiden positiiviset vaikutukset Rett-henkilöiden kommunikointiin oli havaittavissa sekä pisteiden nousuna käytetyillä arviointiasteikoilla että vanhempien palautteessa ja kokemuksissa.
Useissa tutkimuksista nousi esiin tuen ja kunnollisen opastuksen tärkeys AAC-laitteen käyttöönoton yhteydessä sekä sen jälkeen kommunikoinnin kehittyessä ja mahdollisten uusien tarpeiden esiin noustessa. Myös kommunikointikumppanin responsiivisuudella sekä optimaalisten kommunikointistrategioiden käytöllä havaittiin olevan positiivista vaikutusta kommunikointiin. Esiin nousi myös Rettin oireyhtymän yksilöllisyyden vaikutus kommunikointimenetelmien toimivuuteen. Siksi onkin tärkeää henkilökohtaisesti testata ja miettiä kullekin henkilölle sopivat kommunikointitavat.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososio perustuu kahdeksaan tutkimusartikkeliin, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 1996–2021 aikana. Artikkeleista kolme käsitteli katseenseurantalaitteiden käyttöä ja viisi käsitteli muiden AAC-keinojen käyttöä Rett-henkilöiden kommunikoinnin välineenä. Tutkimukset olivat pääosin tapaus- tai monitapaustutkimuksia, joissa tarkasteltiin intervention vaikutusta koehenkilöiden kommunikointiin. Yksi katseenseurantalaitteiden käyttöä käsittelevä tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena.
Tulokset osoittivat, että Rett-henkilöt voivat hyötyä katseenseurantalaitteista sekä muista AAC-menetelmistä, kuten aakkostaululla kirjoitus, synteettistä puhetta tuottavat painikkeet sekä fyysiset tai kosketusnäytöllä olevat kuvasymbolit. Katseenseurantalaitteiden positiiviset vaikutukset Rett-henkilöiden kommunikointiin oli havaittavissa sekä pisteiden nousuna käytetyillä arviointiasteikoilla että vanhempien palautteessa ja kokemuksissa.
Useissa tutkimuksista nousi esiin tuen ja kunnollisen opastuksen tärkeys AAC-laitteen käyttöönoton yhteydessä sekä sen jälkeen kommunikoinnin kehittyessä ja mahdollisten uusien tarpeiden esiin noustessa. Myös kommunikointikumppanin responsiivisuudella sekä optimaalisten kommunikointistrategioiden käytöllä havaittiin olevan positiivista vaikutusta kommunikointiin. Esiin nousi myös Rettin oireyhtymän yksilöllisyyden vaikutus kommunikointimenetelmien toimivuuteen. Siksi onkin tärkeää henkilökohtaisesti testata ja miettiä kullekin henkilölle sopivat kommunikointitavat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/