Neurally adjusted ventilatory assist in pediatric intensive care

Abstract

<div lang="en" class="abs"><p class="abs_header">Abstract</p><p>Guidelines and instructions derived from adult randomized controlled trials are generally followed in pediatric ventilation, as there have been no large trials of this kind in children. Current treatment strategies aim at preventing ventilator-induced lung injury by avoiding too large tidal volumes, supporting patient’s spontaneous breathing and preventing lung collapse with positive end-expiratory airway pressure. Neurally adjusted ventilatory assist (NAVA) is a novel ventilation mode that provides respiratory support proportional to the electrical activity of the diaphragm (Edi). The aims of this thesis were to assess daily practices in pediatric ventilation in Finland and to compare NAVA with conventional ventilation in terms of safety and quality of care.</p><p>Current treatment practices were studied with a preliminary enquiry and a 3-month prospective survey that was offered to all hospital units providing ventilatory care for children <16 years of age. NAVA was compared with current standard ventilation in a crossover trial involving 18 pediatric patients and in a larger controlled trial in which 170 patients were randomized to receive either NAVA or conventional ventilation.</p><p>Respiratory distress was the most common indication for invasive ventilation in neonates, and postoperative care in older children. The principles of lung-protective ventilation were generally accepted and the goals were achieved in the majority of treatment episodes. The low incidence of pediatric invasive ventilation favours centralization.</p><p>NAVA proved to be a safe and feasible primary ventilation mode in pediatric intensive care. It improved patient-ventilator synchrony and led to lower peak inspiratory pressures and oxygen requirements. It also reduced the need for sedation during longer treatment periods. Information derived from the Edi-signal could be used to optimize the level of sedation and to identify patients with a potential risk of extubation failure.</p></div>

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Nykyisin käytössä olevat menetelmät lasten hengityskonehoidossa perustuvat suurelta osin aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin ja totuttuihin tapoihin, sillä lasten hengityskonehoidosta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Hengityskonehoidon aiheuttamaa keuhkovauriota pyritään ehkäisemään välttämällä suuria kertahengitystilavuuksia, tukemalla potilaan omia hengityksiä ja säilyttämällä ilmateissä positiivinen paine uloshengityksen aikanakin. Neuraalisesti ohjattu ventilaatio (NAVA) on uusi hengityskonehoitomuoto, joka tukee potilaan omia hengityksiä ohjaamalla koneen antamaa tukea pallealihaksen sähköisen signaalin avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten hengityskonehoidon nykytilaa Suomessa sekä tutkia, voidaanko NAVAa käyttämällä parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta.</p><p>Nykyisiä hoitokäytäntöjä selvitettiin vuonna 2010 kysely- ja seurantatutkimuksella, johon kutsuttiin mukaan kaikki Suomessa lapsia ja vastasyntyneitä hoitavat tehohoito-osastot. NAVAa verrattiin nykyiseen hengityskonehoitoon 18 potilaan vaihtovuoroisessa tutkimuksessa sekä suuremmassa 170 lapsipotilaan satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa.</p><p>Eri syistä johtuvat hengitysvaikeudet ovat yleisin syy hengityskonehoitoon vastasyntyneillä ja suurten leikkausten jälkeinen hoito isommilla lapsilla. Keuhkoja säästävän hoidon periaatteet ovat Suomessa yleisesti hyväksyttyjä ja toteutuvat valtaosassa hoitojaksoja. Hengityskonehoitojaksojen määrän vähäisyys puoltaa hoidon keskittämistä suuriin sairaaloihin.</p><p>NAVAa käyttämällä hengityskoneen antama tuki ajoittuu paremmin potilaan omien hengitysten mukaan ja sen avulla saavutetaan matalammat ilmatiepaineet sekä vähäisempi lisähapen tarve. Pitkissä hoitojaksoissa NAVA vähentää rauhoittavan lääkityksen tarvetta, ja pallealihaksen signaalia seuraamalla on mahdollista optimoida sedaatioaste aikaisempaa tarkemmin. Palleasignaalia voidaan myös hyödyntää arvioitaessa potilaan valmiutta hengitystuesta vieroittamiseen.</p></div>