Siltahankkeiden vaikutukset saaristoympäristöihin, vertailussa Hailuoto ja Raippaluoto

Abstract

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa kehitetään liikkumis- ja kuljetustarpeita, millä pyritään luomaan toimiva ja turvallinen liikenneverkosto. Olennaista on myös vaaditun palvelutason toteutuminen. Palvelutaso kuvaa ajo- tai liikkumisolosuhteita sekä väyläpalvelun laatua. Mikäli palvelutaso ei täyty, niin voidaan se saavuttaa liikenneyhteyksien parantamisella, kuten silloittamisella saariston ja mantereen välillä. Tällöin taataan palvelutason täyttyminen, mikä saaristossa on aiemmin ollut lautta- tai lossiliikenteen varassa. Projektina tällainen siltahanke pitää sisällään suunnittelun eri vaiheet, hankearvioinnin sekä YVA-menettelyn. Suurimittakaavaiset hankkeet aiheuttavat erilaisia muutoksia sen lähiympäristöön ja muuten vaikutusalueeseen. Siltahankkeen yleiset vaikutukset jaetaan liikenteen, ympäristön, yhdyskuntarakenteen, talouden sekä alueiden kehittymisen ja ihmiseen kohdistuviin vaikutuksiin. Tutkielmassa keskitytään Hailuodon saaressa arvioituihin ja Raippaluodon saaristossa ilmenneihin vaikutuksiin. Sekä Hailuodossa että Raippaluodossa liikenteelliset vaikutukset näkyvät matka-ajan lyhentymisenä ja saavutettavuuden paranemisena. Hailuodossa saarelle tyypilliset ruuhkat tulevat poistumaan. Luonto sekä kulttuuriympäristö säilyvät molemmilla tapausalueilla lähes ennallaan. Hailuodossa suunnitellun sillan rakenteiden pelätään kuitenkin uhkaavan rantojen kasvillisuustyyppejä, silta-aukkojen vaikuttaessa jäätilanteeseen talvisin. Raippaluodossa ongelmaa ei ole esiintynyt, koska sillan rakenne poikkeaa Hailuodon suunnitellusta tieyhteydestä. Palvelut ja kilpailu lisääntyvät molemmilla tapausalueilla. Lisäksi väkiluku kasvaa, väestörakenne nuorentuu, työpaikat lisääntyvät ja turvallisuus kohenee. Sillan tuoman vilkkauden arvioidaan horjuttavan viihtyvyyttä erityisesti Hailuodossa. Molemmilla tapausalueilla liikkumis- ja kuljetuskustannukset vähenevät, maan arvo nousee ja kilpailu sekä markkinat laajentuvat. Saaristotuki kuitenkin poistuu saarimaisuuden heikennyttyä. Hailuotolaisilla kustannukset alenevat entisestään, kun etuajo-oikeus ja jäätien kustannukset poistuvat. Kokonaisuudessaan molemmilla tapausalueilla on ilmennyt tai arvioidaan ilmenevän mittavasti myönteisiä vaikutuksia, tapausalueen kehityksen kannalta. Alueelliset eroavaisuudet tapausalueiden välillä eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Kielteiset vaikutukset ovat pääasiassa välillisiä. Negatiiviset vaikutukset pyritään kuitenkin minimoimaan, eivätkä kaikki arviot välttämättä toteudu.