”Ne vaan tulee suusta ulos” : 5. luokan oppilaiden käyttämä verkkokieli
Myllys, Alisa (2020-06-16)
Myllys, Alisa
A. Myllys
16.06.2020
© 2020 Alisa Myllys. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006172423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006172423
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee 5. luokan esimurrosikäisten nuorten käyttämää verkkokieltä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä verkkokielen sanat ovat nuorten käytössä tällä hetkellä ja miten/missä/milloin nuoret käyttävät verkkokieltä. Tutkimuksen vertailun kohteena ovat tutkimukseen osallistuneiden koulujen ja sukupuolten väliset erot sekä samankaltaisuudet.
Nykynuoriso on syntynyt jo valmiiksi teknologisoituneeseen maailmaan. Nuoret käyttävät paljon sosiaalisen median palveluita, ja tämän vuoksi on oletettavaa, että sosiaalinen media antaa vaikutteita nuorten kielellisiin ilmiöihin. Tämän päivän nuorisokulttuurilliset piirteet muodostuvat sosiaalisen median sekä muiden digitaalisten palveluiden vaikutuksesta. Nykypäivän nuoret viettävät merkittävästi enemmän aikaa digitaalisten palveluiden keskuudessa kuin aikaisemmat sukupolvet. Tämän vuoksi on oletettavaa, että digitaalisten palveluiden sisältämä verkkokieli muokkaa nuorten kielenkäyttöä.
Tutkimukseni kohdejoukkona ovat 5. luokan oppilaat kolmesta eri suurehkon suomalaisen kaupungin peruskoulusta. Kyselyyn osallistui yhteensä 67 oppilasta (33 poikaa, 33 tyttöä ja yksi muunsukupuolinen). Tutkimukseni toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin, mitä laajennettiin avoimin kysymyksin. Kyselylomake muodostettiin puolistrukturoidusti, missä suurin osa kysymyksistä oli monivalinta- tai suljettuja kysymyksiä. Kyselylomakkeessa oli myös muutama avoin kysymys. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2020 verkkokyselynä Google Forms palvelun avulla.
Tutkimuksen tuloksissa tuli ilmi, että tutkimukseen osallistuneet pojat käyttävät kyselylomakkeen verkkokielen sanoja enemmän kuin tutkimukseen osallistuneet tytöt. Tutkimukseen osallistuneet pojat eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median palveluiden muokkaavan heidän kielenkäyttöään yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet tytöt kokevat. Tutkimukseen osallistuneiden koulujen välillä on pieniä eroja verkkokielen käytössä, mutta keskimäärin kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret käyttävät verkkokieltä edes jonkin verran kielenkäytössään ja siihen vaikuttavat useat eri seikat. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista käyttää verkkokieltä eniten kavereiden kanssa puhuessa, mutta he käyttävät verkkokielen sanoja paljon myös sosiaalisen median palveluissa.
Nykynuoriso on syntynyt jo valmiiksi teknologisoituneeseen maailmaan. Nuoret käyttävät paljon sosiaalisen median palveluita, ja tämän vuoksi on oletettavaa, että sosiaalinen media antaa vaikutteita nuorten kielellisiin ilmiöihin. Tämän päivän nuorisokulttuurilliset piirteet muodostuvat sosiaalisen median sekä muiden digitaalisten palveluiden vaikutuksesta. Nykypäivän nuoret viettävät merkittävästi enemmän aikaa digitaalisten palveluiden keskuudessa kuin aikaisemmat sukupolvet. Tämän vuoksi on oletettavaa, että digitaalisten palveluiden sisältämä verkkokieli muokkaa nuorten kielenkäyttöä.
Tutkimukseni kohdejoukkona ovat 5. luokan oppilaat kolmesta eri suurehkon suomalaisen kaupungin peruskoulusta. Kyselyyn osallistui yhteensä 67 oppilasta (33 poikaa, 33 tyttöä ja yksi muunsukupuolinen). Tutkimukseni toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin, mitä laajennettiin avoimin kysymyksin. Kyselylomake muodostettiin puolistrukturoidusti, missä suurin osa kysymyksistä oli monivalinta- tai suljettuja kysymyksiä. Kyselylomakkeessa oli myös muutama avoin kysymys. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2020 verkkokyselynä Google Forms palvelun avulla.
Tutkimuksen tuloksissa tuli ilmi, että tutkimukseen osallistuneet pojat käyttävät kyselylomakkeen verkkokielen sanoja enemmän kuin tutkimukseen osallistuneet tytöt. Tutkimukseen osallistuneet pojat eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median palveluiden muokkaavan heidän kielenkäyttöään yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet tytöt kokevat. Tutkimukseen osallistuneiden koulujen välillä on pieniä eroja verkkokielen käytössä, mutta keskimäärin kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret käyttävät verkkokieltä edes jonkin verran kielenkäytössään ja siihen vaikuttavat useat eri seikat. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista käyttää verkkokieltä eniten kavereiden kanssa puhuessa, mutta he käyttävät verkkokielen sanoja paljon myös sosiaalisen median palveluissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34164]