Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen eriyttämisen keinoin kolmiportaisen tukimallin yleisellä tasolla

Abstract

Pro gradu -tutkielmamme aiheena oli selvittää, sitä millainen asema lahjakkailla oppilailla on suomalaisessa peruskoulussa tällä hetkellä ja millaisia opetuksellisia ratkaisuja luokanopettajat toteuttavat heidän opetuksessaan. Tutkimuksemme päätavoite olikin selvittää, miten luokanopettajat tukevat lahjakkaita oppilaita kolmiportaisen tukimallin ensimmäisellä tasolla eli yleisessä tuessa. Lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan määrittely, tunnistaminen ja ominaisuuksien tiedostaminen on tärkeää, kun mietitään heille suunnattuja tukitoimia kolmiportaisen tuen piirissä. Tämän takia halusimme hiukan selvittää myös sitä, miten luokanopettajat määrittelevät lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytimme fenomenografista lähestymistapaa ilmiön tutkimisessa. Fenomenografinen tutkimustapa oli lähestymistavoista luontevin, koska keskiössämme oli ihmisten kokemukset tutkittavasta ilmiöstä, joka tässä tutkimuksessa oli lahjakkuus ja lahjakas oppilas. Aineiston analyysi toteutettiin neljässä eri vaiheessa. Ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana luimme aineistoamme läpi, josta etsimme tutkimuskysymystemme kannalta keskeisiä ilmauksia. Tämän jälkeen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa toteutimme klusteroinnin eli ryhmittelyn ja abstrahoinnin eli ylemmän tason kategoriajoukot. Keräsimme tutkimuksemme aineiston puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka lähetimme Facebookissa Alakoulun Aarreaitta -sivustolle toukokuussa 2018.Tutkimukseen osallistui 19 luokanopettajaa ympäri Suomea. Heidän työkokemuksensa vaihteli vastavalmistuneesta yli 30 vuoden työkokemukseen.

Tutkimuksemme ensimmäinen tutkimuskysymyksemme pureutui siihen, millaisena ilmiönä luokanopettajat näkevät lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan. Luokanopettajat kokivat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin monimuotoisena ilmiönä, johon he liittivät konkreettisia ominaisuuksia. Lahjakkuuteen sekä lahjakkaaseen oppilaaseen liitettiin 8 eri ominaisuutta, jotka olivat osittain samoja. Motivaatio, erityinen osaaminen ja kyky oppia nousivat keskeisimmäksi tutkimustulokseksi määriteltäessä lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta. Nämä edellä mainitut määritelmät voidaan kaikki liittää osaksi Renzullin kolmen ympyrän lahjakkuusmallia, joka on tunnetuin lahjakkuusmalli juuri länsimaissa. Tutkimus osoitti, että luokanopettajat kokevat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin samankaltaisena ilmiönä.

Toinen tutkimuskysymyksemme tutki millaisia tukikeinoja luokanopettajat toteuttavat omassa työssään lahjakkaiden oppilaiden opetuksessa yleisellä tuella. Tutkimuksessamme vastauksista nousi esille seitsemän eri tukikeinon muotoa, jotka jollain tavalla liittyivät opetuksen eriyttämiseen. Teorian pohjalta eriyttäminen voidaan jakaa kolmeen eri sisältöalueeseen, joita ovat prosessi, sisältö ja tuotos. Meidän tutkimuksemme tukikeinot liittyivät lähes kaikki eriyttämisen sisältöön. Keskeisimpiä eriyttämiseen liittyviä tukikeinoja olivat lahjakkaan oppilaan oppimateriaalin muokkaaminen, vapauden ja vastuun antaminen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan sekä haastaminen.

The main purpose of our master thesis is to investigate what kind of positions gifted students has in Finnish school system and how Finnish elementary school class teachers support and do different pedagogical conclusions to gifted students. In particular we wanted to research how elementary class teachers support gifted students in the first level of three-tiered support. Three-tiered support includes three different levels which are general, intensified and special support. It is very important that class teachers recognize and determine giftedness and gifted students because then they can arrange right measure of supports. This is why, we wanted to investigate how class teachers determine giftedness and gifted students.

In our master thesis we have used phenomenography analysis which is a qualitative research methodology. Phenomenographical analysis is a brilliant, because it investigates class teachers experiences of our phenom which is in this case giftedness and gifted students. We implement this analysis in four parts. In the first and second parts we read results of thesis and underlined definitions. Third and fourth parts includes categorized definitions to the hyponyms and the abstraction part. We sent half-structured questionnaire on Facebook page called Alakoulun aarreaitta on May 2018. We had 19 answers from class teachers and they had work experience 0 over 30 years.

Our master thesis first research question investigated how Finnish elementary school class teachers experience gifted students in general support on education. Class teachers experienced giftedness and gifted students very polymorphous phenom which they linked concrete properties. There were 8 common properties within giftedness and gifted students. The main results in those contexts were motivation, special skill and ability to learn. All 8 properties would be able to link easily into the Renzulli’s three-ring model conception of giftedness what is the most known model in western countries. Our thesis pointed that class teachers see giftedness very similar phenom.

The second research question investigated how class teachers support concrete and do different pedagogical conclusions to gifted students in general support on education. All our results indicated seven different support measures including differentiation. Theory divides differentiation to three contents which are process, content and product. Almost all results linked to content of differentiation. Main results on these support measures of differentiation where gifted students elaboration of learning materials, challenging and giving the freedom and responsibility with their own interests.