Utopiasta uskottavaksi : Helsinki-Tallinna-tunnelin diskursiivinen järjestäminen alueellisen kilpailukyvyn nimissä
Tagel, Kristel (2019-05-07)
Tagel, Kristel
K. Tagel
07.05.2019
© 2019 Kristel Tagel. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905091699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905091699
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen diskursiivista muotoutumista Virossa ja Suomessa pyrkien selventämään, miten valtiomuutos ilmenee hankkeen periodisessa tarkastelussa, mitä kilpailukykypolitiikalle tyypillisiä piirteitä keskustelusta on tunnistettavissa ja millaisiksi Viron ja Suomen positiot hankkeen suhteen ovat muotoutuneet.
Suurhankkeiden suosion kasvu liittyy laajempaan muutokseen valtioiden poliittistaloudellisessa toiminnassa. Kaupunkiseutujen asema talouskasvua tuottavina keskuksina on kilpailuvaltion muodostamisen myötä korostunut ja johtanut urbanisaation kiihtymiseen. Kärkialueiden kasvua tukeva politiikka kannustaa markkinaehtoiseen uudistumiseen, kilpailukykyisyyden kasvattamiseen, ja kiihtyvän kilpailun maailmassa erilaisista valtavista infrastruktuurihankkeista onkin tullut yksi strategisen aluekehittämisen väline.
Analyysi kohdistuu kaksikieliseen media-aineistoon, joka koostuu vuosina 1994–2018 Suomessa ja Virossa julkaistuista pääkirjoituksista, uutisista ja mielipidekirjoituksista. Kriittisen diskurssianalyysin metodologiseen viitekehykseen asettuva, mediarepresentaatioiden muotoutumista tarkasteleva menetelmä painottaa uutisartikkelien samanaikaista vertaamista paitsi toisiinsa myös aiheesta julkaistuihin virallisiin selontekoihin, sekä niiden tarkastelun ulottamista laajempaan yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin.
Kronologisesti järjestetystä aineistosta on erotettavissa kolme diskursiivista käännekohtaa, jotka peilautuvat laajempaan yhteiskunnallisen diskurssin muutokseen. Valtiomuutosta heijastavat kaupunkien muuttuminen yrittäjämäisiksi, aktiivisesti menestystä tavoitteleviksi toimijoiksi (1), vaatimus paremmasta asemoitumisesta kansainvälisille markkinoille (2) ja yksityisen toimijuuden korostuminen (3). Keskustelusta nousevia, kilpailukykypolitiikalle ominaisia piirteitä ovat tehokkuutta, integroitumista ja visionäärisyyttä peräänkuuluttavat vaateet. Suomessa tunnelin katsotaan mahdollistavan kansallisen kilpailukyvyn säilymisen ja hyvinvointivaltion ylläpitämisen. Virossa hankkeen toteuttamista ensisijaisesti valtiovetoisena projektina pidetään epäuskottavana vaihtoehtona, mikä ilmenee keskusteluilmapiirin sähköistymisenä yksityisen toimijan mukaantulon myötä.
Suurhankkeiden suosion kasvu liittyy laajempaan muutokseen valtioiden poliittistaloudellisessa toiminnassa. Kaupunkiseutujen asema talouskasvua tuottavina keskuksina on kilpailuvaltion muodostamisen myötä korostunut ja johtanut urbanisaation kiihtymiseen. Kärkialueiden kasvua tukeva politiikka kannustaa markkinaehtoiseen uudistumiseen, kilpailukykyisyyden kasvattamiseen, ja kiihtyvän kilpailun maailmassa erilaisista valtavista infrastruktuurihankkeista onkin tullut yksi strategisen aluekehittämisen väline.
Analyysi kohdistuu kaksikieliseen media-aineistoon, joka koostuu vuosina 1994–2018 Suomessa ja Virossa julkaistuista pääkirjoituksista, uutisista ja mielipidekirjoituksista. Kriittisen diskurssianalyysin metodologiseen viitekehykseen asettuva, mediarepresentaatioiden muotoutumista tarkasteleva menetelmä painottaa uutisartikkelien samanaikaista vertaamista paitsi toisiinsa myös aiheesta julkaistuihin virallisiin selontekoihin, sekä niiden tarkastelun ulottamista laajempaan yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin.
Kronologisesti järjestetystä aineistosta on erotettavissa kolme diskursiivista käännekohtaa, jotka peilautuvat laajempaan yhteiskunnallisen diskurssin muutokseen. Valtiomuutosta heijastavat kaupunkien muuttuminen yrittäjämäisiksi, aktiivisesti menestystä tavoitteleviksi toimijoiksi (1), vaatimus paremmasta asemoitumisesta kansainvälisille markkinoille (2) ja yksityisen toimijuuden korostuminen (3). Keskustelusta nousevia, kilpailukykypolitiikalle ominaisia piirteitä ovat tehokkuutta, integroitumista ja visionäärisyyttä peräänkuuluttavat vaateet. Suomessa tunnelin katsotaan mahdollistavan kansallisen kilpailukyvyn säilymisen ja hyvinvointivaltion ylläpitämisen. Virossa hankkeen toteuttamista ensisijaisesti valtiovetoisena projektina pidetään epäuskottavana vaihtoehtona, mikä ilmenee keskusteluilmapiirin sähköistymisenä yksityisen toimijan mukaantulon myötä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]