6.-luokkalaisten lasten kaverisuhteet koulussa sekä koulukaveruuden tärkeimmät tekijät
Harju, Iisa-Maija; Julkunen, Jenna (2017-02-09)
Harju, Iisa-Maija
Julkunen, Jenna
I.-M. Harju; J. Julkunen
09.02.2017
© 2017 Iisa-Maija Harju, Jenna Julkunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704201521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704201521
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan sattumanvaraisesti valittujen 6.-luokkalaisten lasten koulukaverisuhteita. Kaverisuhteet ovat kaikille lapsille tärkeitä tuottaen ryhmään kuulumisen tunnetta. Vertaissuhteet ovat koulumaailmassa merkityksellisiä ja vaikuttavat lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Koulu on lapsuuden keskeinen ympäristö ja kaverisuhteiden luominen on yksi tärkeimmistä saavutuksista koulussa.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää 6.-luokkalaisten lasten luokan sisäisiä kaverivalintoja sekä oppilaiden perusteluita valinnoille. Aineistonkeruu tehtiin kahteen erikokoiseen kouluun. Tutkimusluokat edustivat isoa ja pientä koulua. Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin kahden koulun tulosten vertailun saamiseksi. Menetelmäksi valittiin sosiometriikka ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Sosiometriikkalla tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden mittaamista. Sosiometrisillä menetelmillä tutkitaan ryhmän sisällä tapahtuvia sosiaalisia valintoja, kuten kaverisuhteita. Tutkimuksen aineistona toimi yhteensä 32 oppilaan kyselylomakkeiden vastaukset.
Tutkimuksessa keskeisiä teemoja olivat sukupuolen sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden merkitys koulukaveruudelle. Oppilaiden sosiaaliset roolit luokassa näkyivät ulkopuolisuuden ja sisäpuolisuuden erilaisiana esiintyvyyksinä. Tarkastelun kohteena olivat myös erot ja yhtäläisyydet koulujen ryhmädynamiikkassa sekä oppilaiden vastauksissa. Oppilaita pyydettiin muun muassa valitsemaan 18 vaihtoehdosta hänelle tärkeimmät tekijät kaverissa. Vaihtoehdot kyselylomakkeeseen muodostettiin Salmivallin (1998) ominaispiirteitä käsittelevän teorian pohjalta. Lisäksi teoreettisenä lähtökohtana tutkimuksessa toimivat Sheelyn ja Gutsteinin (2002) tutkimus osaamisalueista sekä Ojasen (2006) sosiaalista käyttäytymistä käsittelevä teoria. Verrattaessa ison ja pienen koulun oppilaiden valintoja, painottui pienessä koulussa enemmän kiltteyden merkitys ja isossa koulussa se, että kaverin kanssa ollaan usein samaa mieltä. Tutkimuksen molempien koulujen 6.-luokkalaisille oppilaille tärkeimmäksi tekijäksi koulukaverissa ilmeni hauskuus. Lisäksi pinnalle nousivat riitelemättömyys, avuliaisuus sekä ystävällisyys, jotka tutkimustuloksissa yhdistettiin yhteistyötaidoiksi.
Tutkimustulokset ovat sidoksissa kyseisen kulttuurin, yhteiskunnan, luokan sekä sen oppilaiden yksilöllisiin kokemuksiin. Tutkimus on ajankohtainen, sillä mukaan tutkimukseen otettiin kulutusyhteiskunnan, jonka kulutustuotteet lisäävät eriarvoisuutta kouluissa, mahdollinen vaikuttavuus koulukaveruuteen.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää 6.-luokkalaisten lasten luokan sisäisiä kaverivalintoja sekä oppilaiden perusteluita valinnoille. Aineistonkeruu tehtiin kahteen erikokoiseen kouluun. Tutkimusluokat edustivat isoa ja pientä koulua. Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin kahden koulun tulosten vertailun saamiseksi. Menetelmäksi valittiin sosiometriikka ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Sosiometriikkalla tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden mittaamista. Sosiometrisillä menetelmillä tutkitaan ryhmän sisällä tapahtuvia sosiaalisia valintoja, kuten kaverisuhteita. Tutkimuksen aineistona toimi yhteensä 32 oppilaan kyselylomakkeiden vastaukset.
Tutkimuksessa keskeisiä teemoja olivat sukupuolen sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden merkitys koulukaveruudelle. Oppilaiden sosiaaliset roolit luokassa näkyivät ulkopuolisuuden ja sisäpuolisuuden erilaisiana esiintyvyyksinä. Tarkastelun kohteena olivat myös erot ja yhtäläisyydet koulujen ryhmädynamiikkassa sekä oppilaiden vastauksissa. Oppilaita pyydettiin muun muassa valitsemaan 18 vaihtoehdosta hänelle tärkeimmät tekijät kaverissa. Vaihtoehdot kyselylomakkeeseen muodostettiin Salmivallin (1998) ominaispiirteitä käsittelevän teorian pohjalta. Lisäksi teoreettisenä lähtökohtana tutkimuksessa toimivat Sheelyn ja Gutsteinin (2002) tutkimus osaamisalueista sekä Ojasen (2006) sosiaalista käyttäytymistä käsittelevä teoria. Verrattaessa ison ja pienen koulun oppilaiden valintoja, painottui pienessä koulussa enemmän kiltteyden merkitys ja isossa koulussa se, että kaverin kanssa ollaan usein samaa mieltä. Tutkimuksen molempien koulujen 6.-luokkalaisille oppilaille tärkeimmäksi tekijäksi koulukaverissa ilmeni hauskuus. Lisäksi pinnalle nousivat riitelemättömyys, avuliaisuus sekä ystävällisyys, jotka tutkimustuloksissa yhdistettiin yhteistyötaidoiksi.
Tutkimustulokset ovat sidoksissa kyseisen kulttuurin, yhteiskunnan, luokan sekä sen oppilaiden yksilöllisiin kokemuksiin. Tutkimus on ajankohtainen, sillä mukaan tutkimukseen otettiin kulutusyhteiskunnan, jonka kulutustuotteet lisäävät eriarvoisuutta kouluissa, mahdollinen vaikuttavuus koulukaveruuteen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]