Turpeen energiakäytön kasvihuonevaikutus elinkaarinäkökulmasta
Rantapirkola, Tommi (2017-11-13)
T. Rantapirkola
13.11.2017
© 2017 Tommi Rantapirkola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711223132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711223132
Tiivistelmä
Suomen maapinta-alasta noin yksi kolmasosa on suomaata. Geologisten soiden yhteispinta-ala on 5,1 miljoonaa hehtaaria ja turpeen tuotantoon soveltuvaa teknisesti käyttökelpoista suopinta-alaa on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti käyttökelpoisten soiden turvevarojen energiasisältö on 1100 Mtoe eli 1100 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä, mikä on noin 36 kertainen Suomen vuotuiseen primäärienergian kulutukseen verrattuna.
Suuresta energiavarannosta johtuen turpeella on merkittävä osuus Suomen energiahuollossa. Suomessa tuotetusta sähköstä 4–5 % tuotetaan turve-energialla ja lämmöstä 15 %.
Turve luokitellaan hitaasti uudistuvaksi fossiiliseksi polttoaineeksi ja sen energiakäyttö tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja siten vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen samoin kuin muutkin fossiiliset polttoaineet. Turve-energian tuotantoketju on ajallisesti pitkä. Sen takia ilmastovaikutusten tarkastelu on suoritettava kaikki tuotantoketjun vaiheet kattavasti.
Tässä työssä on kirjallisuuslähteiden avulla kartoitettu eri turvetuotantoketjujen ilmastovaikutusta elinkaarinäkökulmasta säteilypakotetta apuna käyttäen. Turve-energian tuotannon ilmastovaikutusta verrataan kivihiilellä tuotetun energian ilmastovaikutukseen.
Tuloksena todetaan, että suopeltolähtöinen turvetuotantoketju aiheuttaa pienimmän ilmastorasituksen elinkaariajanjaksolla. Metsäojitettu suo lähtökohtana tuottaa lähes samansuuruisen ilmastokuormituksen kuin kivihiilellä tapahtuva energian tuotanto. Kuitenkin voidaan sanoa, että kaikki turvetuotantoketjut ovat ilmaston muuttumisen kannalta edullisempia kuin kivihiilipohjainen energian tuotanto.
Suuresta energiavarannosta johtuen turpeella on merkittävä osuus Suomen energiahuollossa. Suomessa tuotetusta sähköstä 4–5 % tuotetaan turve-energialla ja lämmöstä 15 %.
Turve luokitellaan hitaasti uudistuvaksi fossiiliseksi polttoaineeksi ja sen energiakäyttö tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja siten vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen samoin kuin muutkin fossiiliset polttoaineet. Turve-energian tuotantoketju on ajallisesti pitkä. Sen takia ilmastovaikutusten tarkastelu on suoritettava kaikki tuotantoketjun vaiheet kattavasti.
Tässä työssä on kirjallisuuslähteiden avulla kartoitettu eri turvetuotantoketjujen ilmastovaikutusta elinkaarinäkökulmasta säteilypakotetta apuna käyttäen. Turve-energian tuotannon ilmastovaikutusta verrataan kivihiilellä tuotetun energian ilmastovaikutukseen.
Tuloksena todetaan, että suopeltolähtöinen turvetuotantoketju aiheuttaa pienimmän ilmastorasituksen elinkaariajanjaksolla. Metsäojitettu suo lähtökohtana tuottaa lähes samansuuruisen ilmastokuormituksen kuin kivihiilellä tapahtuva energian tuotanto. Kuitenkin voidaan sanoa, että kaikki turvetuotantoketjut ovat ilmaston muuttumisen kannalta edullisempia kuin kivihiilipohjainen energian tuotanto.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]