Matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelemaan valittujen ainevalinnoista ja arvosanoista yo-kirjoituksissa sekä sitoutumisesta näiden alojen yliopisto-opintoihin

Abstract

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti vuonna 2016, että korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulisi hyödyntää enemmän ylioppilaskirjoitusten tuloksia. Oulun yliopiston monitieteinen AVAIN-tutkimusyhteisö on tutkinut ylioppilaskirjoitusten ainevalintoja sekä niiden merkitystä valintaperusteissa. Tämä tutkielma on osa AVAIN-yhteisön tutkimuksia, keskittyen yliopistoihin matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelemaan valittuihin opiskelijoihin.

Tutkimus perustui vuosina 2006–2016 ja vuoden 2017 tammikuussa Suomen yliopistoissa matematiikan ja fysiikan aloille myönnettyihin alempien korkeakoulututkintojen opiskeluoikeuksiin ja niihin liittyviin henkilötietoihin, jotka oli yhdistetty tietoihin ylioppilaskirjoituksista. Tutkimusta taustoitettiin käymällä läpi valintakoeuudistuksen sisältö, selvittämällä ylioppilaskirjoitusten suhdetta opiskelijavalintoihin, tarkastelemalla siirtymää lukiosta yliopistoon sekä luomalla katsaus opintojen keskeyttämiseen liittyvään teoriaan ja tilastoihin.

Aineistosta selvitettiin matematiikan ja fysiikan aloille opiskelemaan hyväksyttyjen ainevalintoja ja -yhdistelmiä sekä arvosanajakaumia ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi selvitettiin opiskelupaikan vastaanottaneiden osuudet hyväksytyistä opiskelijoista sekä kandidaatintutkinnon neljässä vuodessa suorittaneiden osuudet paikan vastaanottaneista. Lopuksi tarkasteltiin, miten LuK-tutkinnon suorittaneiden osuudet muuttuivat opiskeluvuosien edetessä sekä kuinka hyvin ylioppilaskirjoitusten arvosanat ennustivat tutkinnon suorittamista.

Tutkimuksen perusteella matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelemaan hyväksyttyjen ainevalinnoissa ja arvosanoissa oli eroja. Matematiikkaa opiskelemaan hyväksytyt kirjoittivat useammin kieliä ja menestyivät paremmin pitkässä matematiikassa. Fysiikkaa opiskelemaan hyväksytyt kirjoittivat useammin LUMA-aineita ja menestyivät paremmin fysiikassa. Erot sukupuolten välillä olivat suuremmat kuin alojen välillä. Naiset kirjoittivat miehiä useammin kieliä, mutta pitkän englannin miehet kirjoittivat useammin. LUMA-aineista naiset kirjoittivat biologian miehiä useammin, mutta kemiassa tilanne oli toisin päin. Naiset suoriutuivat paremmin äidinkielessä ja ruotsissa, miehet pitkässä matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja pitkässä englannissa.

Opiskelupaikasta luopui kummallakin alalla noin 10 % hyväksytyistä opiskelijoista. LuK-tutkinnon neljässä vuodessa suorittaneiden osuudet vaihtelivat paljon alojen, sukupuolten ja opintojen aloitusvuosien kesken (7–17 %). Kuitenkin vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittaneissa osuudet kasvoivat. Pitemmällä aikavälillä tutkinnon suorittaneita oli noin kolmasosa molemmilla aloilla. Tutkinnon suorittamisajassa tai suorittaneiden osuuksissa ei ollut alojen välillä merkittäviä eroja. Pitkän matematiikan ja fysiikan arvosanoilla oli kummallakin alalla selvä yhteys tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon suorittaneiden osuudet olivat sitä suuremmat, mitä parempi arvosana näissä aineissa oli.