Opiskelijaohjaus ohjaajan näkökulmasta ohjatussa harjoittelussa
Juvonen, Sari (2017-12-18)
S. Juvonen
18.12.2017
© 2017 Sari Juvonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801031002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801031002
Tiivistelmä
Tämän katsauksen tarkoituksena on saada tietoa ohjaajien näkökulmista opiskelijaohja-uksesta ohjatussa harjoittelussa. Tiedonhaku toteutettiin CINAHL-, Scopus-, Arto- ja Medic- tietokannoista vuosilta 2010–2017. Varsinaiseen tulososioon valikoitui seitsemän tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tulosten pääkäsitteeksi muodostui opiskelijaohjausosaaminen. Opiskelijaohjausosaamiseen liittyivät vahvasti vuorovaikutus ja resurssit. Ohjaajat kokivat vuorovaikutuksen kautta mahdollistavansa opiskelijalle tämän itsenäisen työskentelemisen. Ohjauskeskustelu, opiskelijalle tuen antaminen ja ohjaajien tarve saada tukea tapahtui vuorovaikutuksen kautta. Resursseina ohjaajat kokivat oman hyvän ohjausmotivaationsa. Ohjaajat halusivat panostaa kokonaisuutena suunnitelmalliseen ohjaukseen. He kuitenkin tasapainottelivat työn ja ohjauksen välillä, jolloin ohjaukselle ei välttämättä jäänyt niin paljon aikaa kuin ohjaajat olisivat halunneet.
Ohjaajat kokivat tarvitsevansa koulutusta opiskelijaohjauksessa. Koulutuksen avulla ohjaajat kokivat ohjaavansa opiskelijaa laadukkaammin ja pystyvänsä tukemaan opiskelijan oppimisprosessia paremmin. Myös työyhteisön osuus opiskelijaohjauksessa on huomioitava. Työyhteisön ja johdon tuki opiskelijaohjaajille oli suuri voimavara. Jatkossa olisi mielestäni hyvä vertailla suomalaista tai pohjoismaista ja ulkomaista opiskelijanohjausta. Näiden erojen ja yhtäläisyyksien esille tuominen toisi arvokasta tietoa kansainvälisesti opiskelijaohjausosaamisesta. Opiskelijaohjausta tulisi myös kehittää Suomessa yhtenäisemmäksi.
Tulosten pääkäsitteeksi muodostui opiskelijaohjausosaaminen. Opiskelijaohjausosaamiseen liittyivät vahvasti vuorovaikutus ja resurssit. Ohjaajat kokivat vuorovaikutuksen kautta mahdollistavansa opiskelijalle tämän itsenäisen työskentelemisen. Ohjauskeskustelu, opiskelijalle tuen antaminen ja ohjaajien tarve saada tukea tapahtui vuorovaikutuksen kautta. Resursseina ohjaajat kokivat oman hyvän ohjausmotivaationsa. Ohjaajat halusivat panostaa kokonaisuutena suunnitelmalliseen ohjaukseen. He kuitenkin tasapainottelivat työn ja ohjauksen välillä, jolloin ohjaukselle ei välttämättä jäänyt niin paljon aikaa kuin ohjaajat olisivat halunneet.
Ohjaajat kokivat tarvitsevansa koulutusta opiskelijaohjauksessa. Koulutuksen avulla ohjaajat kokivat ohjaavansa opiskelijaa laadukkaammin ja pystyvänsä tukemaan opiskelijan oppimisprosessia paremmin. Myös työyhteisön osuus opiskelijaohjauksessa on huomioitava. Työyhteisön ja johdon tuki opiskelijaohjaajille oli suuri voimavara. Jatkossa olisi mielestäni hyvä vertailla suomalaista tai pohjoismaista ja ulkomaista opiskelijanohjausta. Näiden erojen ja yhtäläisyyksien esille tuominen toisi arvokasta tietoa kansainvälisesti opiskelijaohjausosaamisesta. Opiskelijaohjausta tulisi myös kehittää Suomessa yhtenäisemmäksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]