Suomen maatalouden ympäristöpolitiikan kehitys kohti ilmastoystävällisyyttä
Hänninen, Jonna (2017-12-07)
Hänninen, Jonna
J. Hänninen
07.12.2017
© 2017 Jonna Hänninen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712093299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712093299
Tiivistelmä
Tutkielman ydinkysymyksiä ovat miten Suomessa toteutuu maatalouden ympäristöpolitiikan ilmastoystävällisyys ja kuinka Euroopan unioni vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkielman tavoitteena on selvittää maatalouden ympäristöpolitiikan kehitys ilmastomyönteisempään suuntaan. Lähestyn aihetta selvittämällä maatalouden ympäristöpolitiikan piirissä laadittuja strategioita, jotka pyrkivät ohjaamaan kehitystä. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön laatima Maatalouden ilmasto-ohjelma sanelee koko ruokajärjestelmän energiatehokkuuden.
Maatalouden ympäristöpolitiikka ei saa vain sopeutua ilmastonmuutokseen, vaikka kasvukausien pidentyminen Suomessa luo osittain lisää mahdollisuuksia maataloudelle. Tutkielman lähtökohtina ovat Suomen maatalouden tila, maatalouden vaikutus ilmastonmuutoksen edistäjänä ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Suomessa. Käsittelen tutkielmassa globaalin ruuantuotannon ongelmia ja kehitystä agroekologisen maatalouden, geenimodifioitujen organismien ja kestävän peltoenergian näkökulmasta. Perehdyn globaalin ruuantuotannon ja Euroopan unionin maatalouspolitiikan vaikutuksiin Suomen maatalouteen. Tutkielmassa on katsaus tulevaisuuden maatalouteen kaupunkimaatalouden kautta.
Tutkielman myötä selvisi, että Suomi ottaa maatalouden ympäristöpolitiikassa ympäristön ja ilmaston erinomaisesti huomioon. Tämä tapahtuu myös energiapolitiikan kannalta. Kysymyksiä herättivät EU:n tuet, joita kohdistetaan isommille maatiloille, vaikka tavoitteena on saada lisää luomutuotanto- ja lähiruokapainotteista maataloutta. Tulevaisuudessa kaupunkimaatalous on saatava mahdolliseksi kaikille ja GMO-asenteita on muokattava. Luomumaatalouden ja tehomaatalouden erojen tutkimusta sekä ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan yhtenäistämisen tutkimusta tarvitaan lisää.
Maatalouden ympäristöpolitiikka ei saa vain sopeutua ilmastonmuutokseen, vaikka kasvukausien pidentyminen Suomessa luo osittain lisää mahdollisuuksia maataloudelle. Tutkielman lähtökohtina ovat Suomen maatalouden tila, maatalouden vaikutus ilmastonmuutoksen edistäjänä ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Suomessa. Käsittelen tutkielmassa globaalin ruuantuotannon ongelmia ja kehitystä agroekologisen maatalouden, geenimodifioitujen organismien ja kestävän peltoenergian näkökulmasta. Perehdyn globaalin ruuantuotannon ja Euroopan unionin maatalouspolitiikan vaikutuksiin Suomen maatalouteen. Tutkielmassa on katsaus tulevaisuuden maatalouteen kaupunkimaatalouden kautta.
Tutkielman myötä selvisi, että Suomi ottaa maatalouden ympäristöpolitiikassa ympäristön ja ilmaston erinomaisesti huomioon. Tämä tapahtuu myös energiapolitiikan kannalta. Kysymyksiä herättivät EU:n tuet, joita kohdistetaan isommille maatiloille, vaikka tavoitteena on saada lisää luomutuotanto- ja lähiruokapainotteista maataloutta. Tulevaisuudessa kaupunkimaatalous on saatava mahdolliseksi kaikille ja GMO-asenteita on muokattava. Luomumaatalouden ja tehomaatalouden erojen tutkimusta sekä ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan yhtenäistämisen tutkimusta tarvitaan lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [27913]