Ihmisen kuvat : allegorisuus ja monikerroksisuus Leena Krohnin teoksessa Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia

Abstract

Tässä tutkimuksessa erittelen Leena Krohnin Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia -teoksen (2013) allegorisuutta ja monikerroksisuutta. Määrittelen kolme teoksessa toisiinsa limittynyttä ja vaikuttavaa merkitysrakennetta: allegorisen, temaattisen ja kirjaimellisen tason. Siinä missä allegorisen ja temaattisen kerroksen sisällöt luovat syvimmin teoksen todellista merkitystä, tarkastelen kirjaimellista tasoa sitä kautta, kuinka teoksen genre vaikuttaa näiden kahden päämerkitysrakenteen syntyyn. Tätä vaikutusta tulkitakseni määrittelin Hotel Sapiensin kolmeen hierarkkisesti jäsentyvään genreen: spekulatiiviseen fiktioon, science fictioniin sekä postapokalyptiseen dystopiaan, joista jälkimmäinen on tarkin. Tulkinnassani esittelin myös Johanna Sinisalon kirjoituksista johdetun termin "viistovalo", joka on osa teoksen genretulkintaa. Yleisesti huomioin myös teoksen satiirisuuden ja sen suhteen kaikkiin merkitysrakenteisiin.

Tutkimuksen tarkoitus on tulkita Leena Krohnin tuotantoa ja jatkaa edelleen aktiivista tieteellistä dialogia, jota Krohnin muista teoksista on käynnissä. Tulkitsin teoksen merkityskerroksia allegorisen lukutavan kautta, mutta yleisemmin myös lähiluvun metodin avulla. Tutkimustulosten syntymisen osalta oleelliseksi nousi hermeneuttinen viitekehys. Tärkeimmät lähteet tässä tutkimuksessa ovat aiempi Krohn-tutkimus erityisesti allegorisen lukemisen näkökulmasta. Pirjo Lyytikäisen Leena Krohn ja allegorian kaupungit (2013) sekä muut yksittäiset allegoriaa tai Krohnia käsittelevät artikkelit olivat oleellisimpia allegorisen näkökulman muodostumiselle. Sen sijaan teoksen temaattinen merkityskerros rakentui voimakkaasti Juha Raipolan väitöskirjan Ihmisen rajoilla. Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa (2015) ympärille. Tutkimuksen loppuvaiheessa julkaistu Raipolan Hotel Sapiensia käsittelevä artikkeli vahvisti sekin tutkimuksen tuloksia ja ajankohtaisuutta. Genren määrittelyyn käytin pääasiassa Markku Soikkelin Tieteiskirjallisuuden käsikirjaa (2015), Hanna Matilaisen teosta Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon (2014) sekä viistovaloteoriaa esitellessäni Johanna Sinisalon artikkeleita "Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä" (2004) ja "Millaista science fictionia kirjoitan ja miksi?" (1999).

Hotel Sapiensin allegorinen merkitys käsittää kuvauksen ihmisestä ja koko ihmisrodusta. Tämä kuva toteutuu erilaisten trooppien ja allegoristen merkkien kautta. Keinoäly rakentaa voimakkaan vertailukohdan, jonka avulla kuva ihmisestä tarkentuu edelleen. Allegorisen ja temaattisen merkityskerroksen liitoskohdassa korostuvat ihmislajin evolutiivinen asema ja merkitys universumin osana. Temaattinen kerros itsessään rakentuu Krohnille tyypillisten ympäristöteemojen ympärille, mutta osaltaan vapauttaa ihmisen vastuusta maailman tuhoajana. Tutkimuksen tulokset ovat vahvasti samassa linjassa aiemman Krohn-tutkimuksen kanssa, ja yhteneväisyydet Raipolan tuoreimman artikkelin kanssa todistavat Hotel Sapiensin jatkavan Krohnin teoksille tuttujen aiheiden ääressä. Monipuolinen Krohnin teoksiin liittyvä tutkimus jatkaa yhä monipuolistumistaan, ja teoksissa onkin edelleen paljon tulkittavaa ja tutkittavaa. Mahdollisuus myös laajemmalle tutkimukselle aiheiden parissa on olemassa.