„SITTE LÄKSIN SINNE“ : die Wirkung des Austauschjahres auf sprachliches und kulturelles Lernen und persönliches Wachstum

Abstract

In der vorliegenden Pro-Gradu-Arbeit werden das Lernen und die Entwicklung der Austauschstudenten von den drei folgenden Gesichtspunkten aus untersucht: sprachliches und kulturelles Lernen sowie persönliches Wachstum. Das Material wurde mithilfe von Leitfadeninterviews gesammelt. Vier finnische Studenten, die ein oder zwei Austauschjahre in Deutschland verbracht haben, wurden interviewt. Jedem Interviewten wurden dieselben Fragen, die in der Anlage dieser Arbeit zu finden sind, aber auch spontane und zu seiner individuellen Geschichte passende Fragen gestellt. Die wissenschaftliche Methode der Arbeit ist die qualitative Inhaltsanalyse und es wurde eine Mischung der induktiven und der deduktiven Methode verwendet. Die in dieser Arbeit behandelten Themen sind hochkomplexer Art und beinhalten mehrere Teile. Auch der Mensch, der sich im Lernprozess befindet, ist eine komplexe Ganzheit, dessen individuelle Persönlichkeit das Lernen beeinflusst, und der sich im Laufe des Prozesses auch entwickelt. Am Anfang der Arbeit werden die unterschiedlichen Kompetenzen der Sprachlernenden vorgestellt und in dieser Weise gezeigt, was für ein vielfältiger Prozess das Sprachenlernen ist. Es beinhaltet auch die Kulturkenntnisse und die Persönlichkeit des Menschen und so sind die drei Themen der Arbeit eng miteinander verknüpft. Im Theorieteil werden auch die wichtigsten Begriffe wie interkulturelle Kompetenz, Transkulturalität, Identität, Selbstbild und informelles Lernen definiert und frühere Studien über das Thema und die für die Arbeit relevanten Austauschprogramme vorgestellt. Es lässt sich feststellen, dass bei allen Interviewten das Austauschjahr ihre sprachlichen und kulturellen Kenntnisse und ihr persönliches Wachstum beeinflusst hat. Manche Aspekte waren bei allen gleich, aber meistens gab es individuelle Unterschiede in den Lernergebnissen. Beim sprachlichen Lernen sind das Sprechen und Hören die meist entwickelten Teilgebiete. Außerdem sind viele von den Interviewten mutiger geworden, eine Fremdsprache zu sprechen und haben ihre unterschiedlichen Kompetenzen entwickelt. Kulturelles Lernen zeigt sich in den faktischen Kenntnissen über Deutschland, in der Weise, wie die Interviewten angefangen haben Finnland mehr zu schätzen, in den Aspekten der interkulturellen Kompetenz, die sie entwickelt haben und in den transkulturellen Sichtweisen in ihren Antworten. Die Ergebnisse im Bereich des persönlichen Wachstums sind unter anderem ein genaueres Selbstbild, die Entwicklung der Selbstständigkeit, die Verbesserung des Selbstgefühls und der Selbstsicherheit und Veränderungen in der Identität. Die Arbeit soll einen Überblick geben, der die Vielfältigkeit des Lernens bei Austauschstudenten veranschaulicht und Ideen zu weiteren Untersuchungen bietet. Sie kann auch als Werkzeug in der Reflexion der eigenen Lernprozesse und Erfahrungen nach dem Austauschjahr verwendet werden. Für diejenigen, die überlegen, einen Austausch zu machen, kann diese Arbeit als eine Ermutigung und als eine Quelle von Argumenten und Gründen für den Austausch dienen.

Pro gradu -tutkielmani tutkii vaihto-opiskelijoiden oppimista ja kehitystä kolmesta näkökulmasta: kielellinen ja kulttuurinen oppiminen sekä henkilökohtainen kasvu. Materiaali kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla neljää suomalaista opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet yhden tai kaksi vaihtovuotta Saksassa. Jokaiselle haastateltavalle esitettiin samat kysymykset mutta myös spontaaneja ja jokaisen yksilölliseen tarinaan sopivia kysymyksiä. Tieteellinen metodi työssä on laadullinen sisällönanalyysi ja siinä käytettiin induktiivisen ja deduktiivisen metodin sekoitusta. Tutkielmassa käsitellyt teemat ovat todella monisyisiä ja koostuvat monista osista. Myös oppimisprosessia läpikäyvä ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka yksilöllinen persoona vaikuttaa oppimiseen ja myös kehittyy prosessin aikana. Tutkielman alussa esitellään kielenoppijan erilaiset kompetenssit, jotka osoittavat kielenoppimisen olevan monimutkainen prosessi. Se sisältää myös kulttuuritaidot ja ihmisen persoonan, joten työn kolme aihetta kytkeytyvät näin toisiinsa. Teoriaosassa määritellään myös tärkeimmät käsitteet kuten esimerkiksi kulttuurienvälinen kompetenssi, transkulttuurisuus, identiteetti, minäkuva ja epämuodollinen oppiminen ja esitellään aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä työssä esiintyvät opiskelijavaihto-ohjelmat. Vaihtovuosi vaikutti jokaisen haastateltavan kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja henkilökohtaiseen kasvuun. Jotkut oppimistulokset olivat samankaltaiset kaikilla, mutta useimmiten niissä oli yksilöllisiä eroja. Kielellistä kehitystä tapahtui eniten puhumisen ja kuullunymmärtämisen alueella. Lisäksi useampi haastateltava löysi lisää rohkeutta vieraan kielen käyttämiseen ja kehitti osaamistaan erilaisten yksittäisten kompetenssien kohdalla. Kulttuurinen oppiminen näkyy Saksaan liittyvän faktatiedon lisääntymisessä, Suomen arvostuksen kasvussa, joidenkin kulttuurienvälisen kompetenssin osa-alueiden kehittymisessä ja transkulttuurisissa näkökulmissa, jotka tulivat esille haastateltavien vastauksissa. Tarkempi minäkuva, itsenäisyyden lisääntyminen, itsetunnon ja itsevarmuuden parantuminen sekä muutokset identiteetissä taas ovat esimerkkejä henkilökohtaisesta kasvusta. Tutkielma on yleiskatsaus, joka havainnollistaa vaihto-opiskelijoiden oppimisen monipuolisuutta ja tarjoaa ideoita tulevaa tutkimusta varten. Sitä voidaan käyttää työkaluna oppimisen ja kokemusten reflektoimiseen vaihtovuoden jälkeen. Niille, jotka harkitsevat vaihtoon lähtöä, tutkielma toimii rohkaisuna ja lähteenä argumenteille ja syille vaihtoon lähdön puolesta.