Perheen merkitys alle 8-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen
Tauriainen, Maria; Hakala, Max (2017-07-10)
Tauriainen, Maria
Hakala, Max
M. Tauriainen; M. Hakala
10.07.2017
© 2017 Maria Tauriainen, Max Hakala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708032733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708032733
Tiivistelmä
Kandidaattitutkielmamme tarkastelee systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuskohteena ovat varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus sekä perheen asema lapsen fyysisen aktiivisuuden tukijana. Tutkielmassa selvitetään, millaisia vaikutuksia perheellä on lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkielmassa huomioidaan demografiset eli biologiset, psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset ympäristötekijät.
Käsittelemme tutkielmassa fyysisen aktiivisuuden käsitteen sekä esittelemme uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset. Lisäksi käsittelemme fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämän jälkeen tarkastelemme perheen merkitystä alle 8-vuotiaan lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä vuonna 2016 on julkaistu uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Perheen ajankäytössä sekä elintavoissa on tapahtunut muutosta, mitkä ovat heijastuneet lasten päivittäiseen fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun. Fyysistä aktiivisuutta voidaan pitää yhtenä merkittävänä tekijänä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen osalta. Tämän vuoksi fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lapsen ja vanhemman välillä vallitsee voimakas molemminpuolinen kiintymys, jota kutsutaan biologiseksi siteeksi. Tämän myötä vanhemmat vaikuttavat lapseen monella eri tapaa. Perheellä ja erityisesti vanhemmilla on on tärkeä rooli tukea ja kannustaa lasta fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin. Vanhemmat sekä sisarukset ovat lapselle tärkeitä roolimalleja. Myös fyysisellä ympäristöllä, kuten liikuntavälineillä ja varusteilla, asuinmiljööllä sekä ulkoilumahdollisuuksilla voidaan monella tapaa vaikuttaa lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Tutkielmaa voisi syventää jatkossa seurantatutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa seurattavana olisivat lapset ja heidän vanhemmat. Alueena toimisi esimerkiksi joku yleinen leikkipuisto. Tutkimukseen haastateltaisiin puistossa olevia vanhempia ja heidän tapoja vaikuttaa lapsensa fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tutkittavana voisi olla vanhempien oman esimerkin ja kannustuksen vaikutukset lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Käsittelemme tutkielmassa fyysisen aktiivisuuden käsitteen sekä esittelemme uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset. Lisäksi käsittelemme fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämän jälkeen tarkastelemme perheen merkitystä alle 8-vuotiaan lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä vuonna 2016 on julkaistu uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Perheen ajankäytössä sekä elintavoissa on tapahtunut muutosta, mitkä ovat heijastuneet lasten päivittäiseen fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun. Fyysistä aktiivisuutta voidaan pitää yhtenä merkittävänä tekijänä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen osalta. Tämän vuoksi fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lapsen ja vanhemman välillä vallitsee voimakas molemminpuolinen kiintymys, jota kutsutaan biologiseksi siteeksi. Tämän myötä vanhemmat vaikuttavat lapseen monella eri tapaa. Perheellä ja erityisesti vanhemmilla on on tärkeä rooli tukea ja kannustaa lasta fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin. Vanhemmat sekä sisarukset ovat lapselle tärkeitä roolimalleja. Myös fyysisellä ympäristöllä, kuten liikuntavälineillä ja varusteilla, asuinmiljööllä sekä ulkoilumahdollisuuksilla voidaan monella tapaa vaikuttaa lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Tutkielmaa voisi syventää jatkossa seurantatutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa seurattavana olisivat lapset ja heidän vanhemmat. Alueena toimisi esimerkiksi joku yleinen leikkipuisto. Tutkimukseen haastateltaisiin puistossa olevia vanhempia ja heidän tapoja vaikuttaa lapsensa fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tutkittavana voisi olla vanhempien oman esimerkin ja kannustuksen vaikutukset lapsen fyysiseen aktiivisuuteen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29694]