Lapsiperheiden välinen taloudellinen eriarvoisuus Suomessa 2010-luvulla ja sen ilmeneminen suomalaisessa peruskoulussa
Kupsala, Tuuli; Onnela, Kalle (2017-02-08)
Kupsala, Tuuli
Onnela, Kalle
T. Kupsala; K. Onnela
08.02.2017
© 2017 Tuuli Kupsala, Kalle Onnela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231264
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, mitä on lapsiperheiden välinen taloudellinen eriarvoisuus 2010-luvun Suomessa, ja miten se ilmenee peruskoulun arjessa. Tutkielmassa selvitetään lisäksi, millaisia merkityksiä taloudellisella eriarvoisuudella on lasten ja nuorten vertaissuhteissa. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen, sillä taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on 2000-luvun globaali ilmiö, ja se heijastuu myös peruskoulun arkeen monin eri tavoin.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Toisessa luvussa lapsiperheiden välistä taloudellista eriarvoisuutta ulottuvuuksineen, mittareineen, syineen ja seurauksineen käsitellään pitkälti kvantitatiivisten ja sosiaalipoliittisten tutkimusten avulla. Kolmannessa luvussa taloudellisen eriarvoisuuden ilmiöön liittyviä arjen subjektiivisia kokemuksia tarkastellaan taas lapsinäkökulmaisen tutkimuksen sekä kulutustutkimuksen perinteistä käsin.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että kasvava taloudellinen eriarvoisuus on 2000-luvun yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa myös lapsiperheitä. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut lyhyellä aikavälillä vuosina 1995–2008, ja se on kääntynyt jälleen kasvuun vuoteen 2016 tullessa. Taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on tapahtunut rinnan lasten ja nuorten maailman kaupallistumisen kanssa, mikä näkyy eri tulotasoisten perheiden ja lasten kulutusmahdollisuuksien polarisoitumisena. Tämän lisäksi taloudellinen eriarvoisuus ilmenee perheiden välillä materiaalisen elintason eroina. Lasten ja nuorten vertaissuhteissa taloudellisen eriarvoisuuden merkityksiä on vaikeampi hahmottaa. Heikommista taloudellisista lähtökohdista tulevat lapset jäävät muita useammin osattomiksi muun vertaisryhmän maksullisista aktiviteeteista. Vähävaraisten perheiden lapsilla on myös haasteita käydä kamppailua statuksista vertaisryhmissä kuluttamalla. He kokevat usein myös häpeää ja ulkopuolisuutta tilanteestaan johtuen, ja jättäytyvät pois näitä tunteita esiin nostavista keskustelutilanteista. Taloudellinen samanarvoisuus näyttäisi taas helpottavan ystävyyssuhteiden muodostumista ja niiden ylläpitämistä. Koulumaailmassa taloudellista eriarvoisuutta näyttäytyy koulujen välillä koulujen eriytyessä muun muassa oppilaiden sosioekonomisten taustojen perusteella. Koulun arjessa taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy taas materiaalisena eriasteisuutena oppilaiden omistamien varusteiden ja tavaroiden välillä. Lisäksi osa oppilaista jättäytyy pois koulun järjestämästä maksullisesta toiminnasta vähävaraisuudesta johtuen. Myös koulussa käytävät keskustelut saattavat tuoda ilmi oppilaiden erilaisia taloudellisia lähtökohtia.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Toisessa luvussa lapsiperheiden välistä taloudellista eriarvoisuutta ulottuvuuksineen, mittareineen, syineen ja seurauksineen käsitellään pitkälti kvantitatiivisten ja sosiaalipoliittisten tutkimusten avulla. Kolmannessa luvussa taloudellisen eriarvoisuuden ilmiöön liittyviä arjen subjektiivisia kokemuksia tarkastellaan taas lapsinäkökulmaisen tutkimuksen sekä kulutustutkimuksen perinteistä käsin.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että kasvava taloudellinen eriarvoisuus on 2000-luvun yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa myös lapsiperheitä. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut lyhyellä aikavälillä vuosina 1995–2008, ja se on kääntynyt jälleen kasvuun vuoteen 2016 tullessa. Taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on tapahtunut rinnan lasten ja nuorten maailman kaupallistumisen kanssa, mikä näkyy eri tulotasoisten perheiden ja lasten kulutusmahdollisuuksien polarisoitumisena. Tämän lisäksi taloudellinen eriarvoisuus ilmenee perheiden välillä materiaalisen elintason eroina. Lasten ja nuorten vertaissuhteissa taloudellisen eriarvoisuuden merkityksiä on vaikeampi hahmottaa. Heikommista taloudellisista lähtökohdista tulevat lapset jäävät muita useammin osattomiksi muun vertaisryhmän maksullisista aktiviteeteista. Vähävaraisten perheiden lapsilla on myös haasteita käydä kamppailua statuksista vertaisryhmissä kuluttamalla. He kokevat usein myös häpeää ja ulkopuolisuutta tilanteestaan johtuen, ja jättäytyvät pois näitä tunteita esiin nostavista keskustelutilanteista. Taloudellinen samanarvoisuus näyttäisi taas helpottavan ystävyyssuhteiden muodostumista ja niiden ylläpitämistä. Koulumaailmassa taloudellista eriarvoisuutta näyttäytyy koulujen välillä koulujen eriytyessä muun muassa oppilaiden sosioekonomisten taustojen perusteella. Koulun arjessa taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy taas materiaalisena eriasteisuutena oppilaiden omistamien varusteiden ja tavaroiden välillä. Lisäksi osa oppilaista jättäytyy pois koulun järjestämästä maksullisesta toiminnasta vähävaraisuudesta johtuen. Myös koulussa käytävät keskustelut saattavat tuoda ilmi oppilaiden erilaisia taloudellisia lähtökohtia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]