Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä suomalaisesta esiopetuksesta
Hommy, Johanna; Punkeri, Saara (2017-06-01)
Hommy, Johanna
Punkeri, Saara
J. Hommy; S. Punkeri
01.06.2017
© 2017 Johanna Hommy, Saara Punkeri. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022420
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvussa. Tästä syystä maahanmuuttajaperheiden lapsia osallistuu myös suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen koko ajan enemmän. Maahanmuuttajavanhempien ajatuksia ja kokemuksia suomalaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta on tutkittu Suomessa tähän mennessä vähän. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty maahanmuuttajavanhemmilta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta esiopetuksesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin erilaiset kulttuuritaustat voivat vaikuttaa esiopetukseen ja millä tavoin erilaisia kulttuuritaustoja huomioidaan esiopetuksessa vanhempien käsitysten mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, mitä mahdollisia kehittämisen kohteita maahanmuuttajavanhemmat näkevät suomalaisessa esiopetuksessa olevan.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään suomalaista esiopetusta ja tutkimuksen aiheeseen liittyvää käsitteistöä, kuten maahanmuuttaja ja interkulttuurisuus. Teoreettisessa osuudessa avataan myös maahanmuuttajien määrää Suomessa ja kerrotaan maahanmuuttajaperheistä osana suomalaista kasvatusta ja opetusta sekä käsitellään muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi työssä käydään läpi interkulttuurisen kasvatusyhteistyön periaatteita.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä fenomenografiaa. Fenomenografia keskittyy ihmisten käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä eli tässä tapauksessa esiopetuksesta. Tutkimuksessa on haastateltu yhdeksää maahanmuuttajavanhempaa, joista jokaisen lapsi on osallistunut esiopetukseen Suomessa. Näistä haastatteluista muodostuu tutkimuksemme aineisto, jota analysoimme käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tuloksissa vanhemmat käsittävät esimerkiksi esiopetuksen merkityksen olevan valmistaa lapsia kouluun, luoda pehmeä siirtymä sinne sekä toimia turvallisena paikkana lapselle. Vanhempien käsityksissä esiopetuksessa tapahtuvasta yhteistyöstä työntekijöiden kanssa korostuvat erilaiset keskustelun muodot, niiden merkitys ja työntekijöiden kyvyt vastata perheiden tarpeisiin. Lähes puolet vanhemmista käsittävät, että erilaisilla kulttuuritaustoilla ei ole vaikutusta esiopetukseen. Osa vanhemmista taas käsittää niillä olevan vaikutusta ja esimerkiksi yksi vanhempi näkee, että maahanmuuttajaperheiden lasten kasvava määrä voi hidastaa opettajan työtä. Vanhemmat käsittävät, että erilaiset kulttuuritaustat huomioidaan esiopetuksessa varsinkin lapsen kielitaitoa tukemalla ja työntekijöiden ymmärryksellä perheitä kohtaan. Vanhemmilla on jonkin verran käsityksiä siitä, mitä esiopetuksessa voisi kehittää ja suurin osa näistä käsityksistä koskee työntekijöiden toimintaa. Esimerkiksi osa vanhemmista kokee, että työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä, mutta vähäisen aineiston takia aiheesta ei voida tehdä yleistyksiä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta esiopetuksesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin erilaiset kulttuuritaustat voivat vaikuttaa esiopetukseen ja millä tavoin erilaisia kulttuuritaustoja huomioidaan esiopetuksessa vanhempien käsitysten mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, mitä mahdollisia kehittämisen kohteita maahanmuuttajavanhemmat näkevät suomalaisessa esiopetuksessa olevan.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään suomalaista esiopetusta ja tutkimuksen aiheeseen liittyvää käsitteistöä, kuten maahanmuuttaja ja interkulttuurisuus. Teoreettisessa osuudessa avataan myös maahanmuuttajien määrää Suomessa ja kerrotaan maahanmuuttajaperheistä osana suomalaista kasvatusta ja opetusta sekä käsitellään muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi työssä käydään läpi interkulttuurisen kasvatusyhteistyön periaatteita.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä fenomenografiaa. Fenomenografia keskittyy ihmisten käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä eli tässä tapauksessa esiopetuksesta. Tutkimuksessa on haastateltu yhdeksää maahanmuuttajavanhempaa, joista jokaisen lapsi on osallistunut esiopetukseen Suomessa. Näistä haastatteluista muodostuu tutkimuksemme aineisto, jota analysoimme käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tuloksissa vanhemmat käsittävät esimerkiksi esiopetuksen merkityksen olevan valmistaa lapsia kouluun, luoda pehmeä siirtymä sinne sekä toimia turvallisena paikkana lapselle. Vanhempien käsityksissä esiopetuksessa tapahtuvasta yhteistyöstä työntekijöiden kanssa korostuvat erilaiset keskustelun muodot, niiden merkitys ja työntekijöiden kyvyt vastata perheiden tarpeisiin. Lähes puolet vanhemmista käsittävät, että erilaisilla kulttuuritaustoilla ei ole vaikutusta esiopetukseen. Osa vanhemmista taas käsittää niillä olevan vaikutusta ja esimerkiksi yksi vanhempi näkee, että maahanmuuttajaperheiden lasten kasvava määrä voi hidastaa opettajan työtä. Vanhemmat käsittävät, että erilaiset kulttuuritaustat huomioidaan esiopetuksessa varsinkin lapsen kielitaitoa tukemalla ja työntekijöiden ymmärryksellä perheitä kohtaan. Vanhemmilla on jonkin verran käsityksiä siitä, mitä esiopetuksessa voisi kehittää ja suurin osa näistä käsityksistä koskee työntekijöiden toimintaa. Esimerkiksi osa vanhemmista kokee, että työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä, mutta vähäisen aineiston takia aiheesta ei voida tehdä yleistyksiä
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [26782]