Heikkojen lukijoiden englannin kielen lukemissujuvuuden harjoittaminen GraphoGame Rimella

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, voiko suomenkielisten heikkojen lukijoiden englannin kielen lukemisen sujuvuutta ja fonologista tietoisuutta harjoittaa englanninkielisellä tietokoneavusteisella interventiolla. Keväällä 2016 toteutettuun kaksiviikkoiseen interventioon valittiin seulontatestinä käytetyn suomenkielisen Sanaketjutestin (Nevala & Lyytinen 2000) perusteella yksitoista 9–10-vuotiasta heikkoa lukijaa. Intervention alku- ja loppumittauksissa mitattiin englannin lukemisen sujuvuutta (nopeus ja tarkkuus) sana- ja lausetasolla sekä fonologista tietoisuutta. Mittauskertojen erojen tilastollinen merkitsevyys testattiin Wilcoxonin merkkitestillä. Tutkimusasetelma on kvasikokeellinen, jossa vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa alkumittauksen tulokseen. Aineistonkeruu toteutettiin koulupäivien aikana ja harjoittelu tapahtui koulussa ja vapaa-ajalla.

Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään suomen ja englannin kielten näkökulmista lukutaidon perusteita ja lukemaan oppimista, kehityksellistä lukivaikeutta ja lukutaitoon kohdistuvia interventiotutkimuksia. Lukutaidon oppiminen etenee kirjain-äännevastaavuuksista isompiin yksiköihin kuten tavuihin ja lopulta automaattiseen sanantunnistukseen, joka mahdollistaa ymmärtävän lukemisen. Lukutaidon kognitiivisia taustatekijöitä ovat fonologinen tietoisuus ja nopea sarjallinen nimeäminen. Vieraan kielen oppimista käsittelevien tutkimusten mukaan äidinkielen lukutaidon taso ennustaa vieraan kielen lukutaitoa. Kehityksellinen lukivaikeus aiheuttaa ongelmia lukutaidon taustatekijöissä, jolloin se vaikuttaa myös vieraiden kielten lukemiseen.

Interventiotutkimusten tulosten mukaan lukutaitoa voidaan tukea interventioilla, jotka kohdistuvat lukutaidon taustatekijöihin ja harjoittavat esimerkiksi tavujen lukemista. Tutkimuksia suomenkielisten englannin kielen lukutaidon harjoittamisesta on vähän. Tässä tutkielmassa keskeistä on suomen ja englannin kielten kirjoitusjärjestelmien erilaisuus. Suomen kirjoitusjärjestelmä on hyvin säännönmukainen, mutta englannin kirjoitusjärjestelmä on erittäin epäsäännönmukainen. Tästä syystä englanninkielisiä sanoja ei voi dekoodata käyttämällä vain yksittäisiä kirjaimia, vaan on käytettävä yhtä kirjainta suurempia yksiköitä, tavun riimejä, tavuja tai kokosanoja. Interventiossa käytetty oppimispeli GraphoGame Rime perustuu tavujen riimiosien lukemisen harjoittamiseen.

Intervention tuloksena sanatasoinen lukemisen sujuvuus segmentointitehtävällä mitattuna ja fonologinen tietoisuus kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi. Interventiolla ei ollut vaikutusta sana- ja pseudosanalistojen eikä lauseiden lukemiseen. Tutkimuksen rajoitusten takia tuloksia on tulkittava varauksin. Tutkimus osoittaa, että tutkimukseen perustuvaa englannin kielen lukemiseen kohdistuvaa harjoitusta on mahdollista järjestää oppimisteknologian avulla osana koulun arkea.