Teachers’ perspectives on the role of textbooks in English language learning and teaching in Finland

Abstract

Textbooks have a long tradition and play a significant role in Finnish language teaching, as has been established by previous research. The printed book, and the textbook in particular, still has a strong status in our culture and, thus, it has the power to define what the English language and the studying of it is. However, despite the dominant role of textbooks, there has hardly been any systematic research on them in Finland, and the majority of the research has focused on examining the content of textbooks.

Instead of focusing on textbook content, this study aims to examine the perspectives of Finnish teachers on the role of textbooks in English language learning and teaching. The chosen approach was a sociocultural and ecological view of language learning and teaching. The study was conducted as a semi-structured group interview for six teachers, who represented primary school, secondary school, and upper secondary school education. The interview was analysed using a qualitative content analysis method. After transcribing the interview, it was examined through text analysis and categorised into different themes of relevant interest.

The findings of the study support previous research where it has been established that textbooks have a long tradition and self-evident role in English language teaching in Finland. The teachers had great confidence in textbooks and thought they were of high quality. On the other hand, the teachers also acknowledged that textbooks have their limitations. They mentioned, for instance, that relying too much on the textbook can restrict the teacher’s creativity, and lessen the number of activities outside the textbook. All of the teachers also felt pressure to go through a certain amount of textbook content before, for example, an exam. When it came to other materials than the textbook, the teachers mentioned using them at least occasionally, and the most common source for them was the Internet. The biggest reasons for not using them more were lack of time and tight schedule. Only two of the six teachers had had experience from digital textbooks. The teachers saw that digital textbooks have their pros, but they also had concerns about them. For instance, they mentioned the functionality and quality of e-textbooks, increasing screen time and equal access to required technology as causes for concern.

In terms of English language learning and teaching, the teachers expressed views that were both in concord as well as more in conflict with the sociocultural and ecological approach. Supporting the approach was the teachers’ view that learning does not solely occur inside the textbook, while considering the textbook-centrism of language teaching a positive thing was more in contrast with the sociocultural and ecological approach. In addition, emphasising the importance of human interaction in language learning and teaching was in accordance with the approach.

Further research on the topic could include classroom-based observation, which would enable studying the role of the textbook in its natural context, which would support especially the ecological view of language learning and teaching. Furthermore, the perspectives of learners on the role of textbooks in language learning and teaching would be an intriguing topic.

Oppikirjoilla on pitkä traditio ja merkittävä rooli englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa Suomessa, kuten jo aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu. Painetulla kirjalla, ja etenkin oppikirjalla, on edelleen vahva asema kulttuurissamme, ja täten sillä on valta määritellä mitä englannin kieli ja sen opiskelu ovat. Huolimatta oppikirjojen hallitsevasta roolista niitä on systemaattisesti tutkittu Suomessa vähän ja suurin osa tutkimuksista käsittelee oppikirjojen sisältöä.

Oppikirjojen sisällöntutkimuksen sijaan tämän tutkimuksen aiheena on englannin opettajien näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa. Valittu näkökulma tutkimuksessa oli sosiokulttuurinen ja ekologinen käsitys kielen oppimisesta ja opettamisesta. Tutkimus toteutettiin kuuden opettajan semistrukturoituna ryhmähaastatteluna. Osallistujat koostuivat niin ala- että yläkoulun sekä lukion opettajista. Haastattelu analysoitiin käyttäen metodina kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää. Haastattelu litteroitiin, jonka jälkeen sitä tarkasteltiin käyttäen tekstianalyysia. Lopuksi haastattelu jaoteltiin relevantteihin teemoihin.

Tutkimuksen tulokset muun muassa vahvistivat jo aikaisemmassa tutkimuksessa monesti todettua näkemystä, että oppikirjoilla on pitkä traditio ja itsestään selvä rooli Suomen englannin kielen opetuksessa. Opettajat myös luottivat oppikirjoihin ja pitivät niitä korkealaatuisina. Toisaalta opettajat myös tiedostivat, että oppikirjoissa voi olla huonot puolensa. He mainitsivat muun muassa, että oppikirjoihin liika tukeutuminen saattaa rajoittaa opettajan omaa luovuutta ja vähentää oppikirjan ulkopuolisten aktiviteettien määrää. Kaikki opettajat myös tunsivat painetta käydä tietty määrä oppikirjan sisältöä läpi esimerkiksi kokeeseen mennessä. Muita oppimateriaaleja kuin oppikirjaa opettajat kertoivat käyttävänsä ainakin silloin tällöin, ja yleisin lähde niille oli Internet. Suurimmat syyt, ettei niitä käytetä enempää olivat ajanpuute ja tiukka aikataulu. Digitaalisista oppikirjoista vain kahdella opettajalla oli kokemusta. Opettajat kokivat, että digikirjoissa on puolensa, mutta huolenaiheina he näkivät muun muassa digikirjojen toimivuuden ja laadun, lisääntyneen ruutuajan sekä oppilaiden tasa-arvoisen pääsyn vaadittuun teknologiaan.

Englannin kielen oppimisen ja opettamisen suhteen opettajat ilmaisivat näkemyksiä, jotka sekä tukivat sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä, että olivat ristiriidassa sen kanssa. Näkemystä tukeva ajatus oli esimerkiksi toteamus siitä, ettei englannin kieltä voi oppia ainoastaan oppikirjasta, kun taas opetuksen oppikirjakeskeisyyden pitäminen positiivisena asiana oli enemmän ristiriidassa näkemyksen kanssa. Näiden lisäksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyden korostaminen kielen opetuksessa ja oppimisessa puolsi sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä.

Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia esimerkiksi havainnoimalla luokkahuonetilannetta, jossa oppikirjojen roolia voisi tutkia niiden luontaisessa kontekstissa, joka tukisi etenkin ekologista kielennäkemystä. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa olisi yksi kiinnostava tutkimuksen aihe.