Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventoinnit vuosina 2015 ja 2016 : inventoinneissa löytyneiden uusien kohteiden kvantitatiivinen tarkastelu

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Mikroliitti Oy:n tekemiä muinaisjäännösinventointeja vuosilta 2015 ja 2016. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti inventoinneissa löydetyt uudet kohteet. Muinaisjäännösinventointeja Mikroliitti Oy on tehnyt mainittuina vuosina 115, uusia kohteita inventoinneissa on löytynyt 696. Uudet kohteet on jaettu tätä tutkielmaa varten inventointiraporttitietojen perusteella niiden ajoituksen, suojelustatuksen sekä ensisijaisen löytötavan mukaan. Näin jaoteltuja uusia kohteita on tarkasteltu kvantitatiivisesti, minkä perusteella on pyritty löytämään mainittuihin jakoihin perustuvia yhtäläisyyksiä tai eroja. Mikroliitti Oy tekee arkeologisia tilaustutkimuksia, jotka liittyvät erilaisiin maankäyttöhankkeisiin. Suurin osa tilaustutkimuksista on muinaisjäännösinventointeja. Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventoinnit ovat suurimmaksi osaksi luonteeltaan topografisia: niissä maastossa tarkastettavat alueet on valikoitu muun muassa lähialueiden tunnettujen muinaisjäännösten sijoittumisen perusteella. Toisaalta osa inventoinneista on luonteeltaan systemaattisia: niissä maastossa tarkastettavat alueet ovat määräytyneet esimerkiksi suunniteltujen rakennuspaikkojen tai tielinjojen mukaan. Uusien kohteiden määrällisen tarkastelun perusteella selvisi, että valtaosa löydetyistä uusista kohteista ajoittuu historialliseen aikaan — esihistoriallisia kohteita tutkimusaineistossa on alle kymmenesosa verrattuna historiallisen ajan kohteisiin. Ajoittamattomaksi jääneitä kohteita tutkimusaineistossa on alle 20. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset havaitaan ensisijaisesti vanhojen karttojen avulla. Esihistoriallisen ajan kohteet havaitaan puolestaan ensisijaisesti maastossa, joko koekuopista tai silmämääräisesti. Varsin marginaalisia ensisijaisia havaitsemistapoja tutkimusaineistossa edustavat esihistoriallisten kohteiden osalta laserkeilausaineisto ja historiallisen ajan kohteiden osalta koekuopitus — näissä luokissa uusia kohteita löytyi yksi molemmissa. Tutkimusaineiston perusteella voi päätellä muun muassa sen, että muinaisjäännösinventointien esitöiden aikana tehtävä vanhojen karttojen ja laserkeilausaineiston tarkastelu vähentää maastossa käytettävää aikaa, mikä voi johtaa esihistoriallisten kohteiden löytymättä jäämiseen.