Opiskelijan istuva arki
Appel, Oona-Emilia (2017-05-10)
Appel, Oona-Emilia
O.-E. Appel
10.05.2017
© 2017 Oona-Emilia Appel. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181925
Tiivistelmä
Tutkielmani yhtenä tavoitteena oli selvittää, mitä haittoja runsaalla istumisella on terveydelle. Lisäksi tarkastelin, miten korkeakouluopiskelijan istumisen määrää ja yhtäjaksoisiin istumisjaksoihin voidaan vaikuttaa oppilaitoksissa opiskelupäivän aikana.
Ihmisten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja runsas istuminen lisääntynyt. Vähäisen liikkumisen ja runsaan istumisen on todettu olevan yhteydessä terveysriskeihin, kuten 2- tyypin diabetekseen, metaboliseen syndroomaan, syöpään, liikalihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tutkimustuloksien mukaan yksittäisillä liikuntasuorituksilla ja säännöllisellä liikunnalla on merkitystä terveydelle. Kehoa aktivoidakseen riittää yksinkertainen kehon aktivointi, kuten seisominen, joka kuluttaa jopa 50 prosenttia enemmän energiaa kuin istuminen. Aktiivisella elämäntavalla ja pienillä muutoksilla voidaan rakentaa terveempää arkea.
Tutkimusten mukaan opiskelijoilla kertyy istumista koulussa, töissä, siirtymisissä ja vapaa-ajalla. Päivittäisen istumisen keskiarvo liikkui noin 9–10 tunnin välillä. Nuoresta iästä huolimatta korkeakouluopiskelijat voidaan katsoa kuuluvan erityiseen riskiryhmään istumisen osalta. Tutkimusnäytön mukaan istumisen aiheuttamilta haitoilta ei voida täysin suojautua liikuntaharrastuksella, vaan istumista tulisi tauottaa.
Istumisen vähentämiseen on laadittu suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön puolesta. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja tiedon jakamiseksi on kehitelty erilaisia hankkeita ja kampanjoita. Yksilölliseen päätöksentekoon istumisen vähentämisestä vaikuttaa se, minkä merkityksen ihminen sille antaa. Rutiineja voi olla hankala muuttaa, sillä olemme suurimmaksi osaksi mukautuneet sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöömme.
Ihmisten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja runsas istuminen lisääntynyt. Vähäisen liikkumisen ja runsaan istumisen on todettu olevan yhteydessä terveysriskeihin, kuten 2- tyypin diabetekseen, metaboliseen syndroomaan, syöpään, liikalihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tutkimustuloksien mukaan yksittäisillä liikuntasuorituksilla ja säännöllisellä liikunnalla on merkitystä terveydelle. Kehoa aktivoidakseen riittää yksinkertainen kehon aktivointi, kuten seisominen, joka kuluttaa jopa 50 prosenttia enemmän energiaa kuin istuminen. Aktiivisella elämäntavalla ja pienillä muutoksilla voidaan rakentaa terveempää arkea.
Tutkimusten mukaan opiskelijoilla kertyy istumista koulussa, töissä, siirtymisissä ja vapaa-ajalla. Päivittäisen istumisen keskiarvo liikkui noin 9–10 tunnin välillä. Nuoresta iästä huolimatta korkeakouluopiskelijat voidaan katsoa kuuluvan erityiseen riskiryhmään istumisen osalta. Tutkimusnäytön mukaan istumisen aiheuttamilta haitoilta ei voida täysin suojautua liikuntaharrastuksella, vaan istumista tulisi tauottaa.
Istumisen vähentämiseen on laadittu suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön puolesta. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja tiedon jakamiseksi on kehitelty erilaisia hankkeita ja kampanjoita. Yksilölliseen päätöksentekoon istumisen vähentämisestä vaikuttaa se, minkä merkityksen ihminen sille antaa. Rutiineja voi olla hankala muuttaa, sillä olemme suurimmaksi osaksi mukautuneet sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöömme.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29882]