Työhyvinvoinnin edistäminen yksilön näkökulmasta

Abstract

Tarkastelen kandidaatintutkielmassani työhyvinvoinnin kehittämistä, joka on ajankohtainen aihe työelämään kohdistuvien muutospaineiden vuoksi. Tutkimuskysymykseni on: ”Millä tavoin yksilö voi edistää omaa työhyvinvointiaan?” Ensiksi tarkastelen, mistä tekijöistä työhyvinvointi muodostuu perehtymällä työhyvinvoinnin käsitteeseen ja työhyvinvoinnin yksilöllisyyteen. Toiseksi käsittelen kysymystä, mitä näkökulmia positiivinen psykologia tarjoaa työhyvinvointiin. Etenen tarkastelemalla positiivisen psykologian tutkimuskohteita, sen näkökulmaa hyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Kolmanneksi tarkastelen, millä menetelmillä yksilö voi vahvistaa työhyvinvointiaan. Etenen käsittelemällä psykologisen pääoman, työn imun ja itsereflektiivisten kykyjen kehittämisen mahdollisuuksia. Tutkimusmetodina on systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Työhyvinvointi nähdään uusimmissa määritelmissä osana strategista johtamista, jossa on lähtökohtana organisaation tulos. Toisaalta määritelmissä painotetaan työntekijän subjektiivisia positiivisia kokemuksia. Persoonallisuuteen liittyvät tekijät, jotka suojaavat patologiselta stressiltä, ovat itsearvostus, koherenssi ja optimismi.

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen subjektiivista hyvinvointia ja yhteisöjä, jotka voivat parantaa elämänlaatua. Se painottaa työn voimavaratekijöitä, jotka ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja rakenteellisia.

Yksilö voi edistää työhyvinvointiaan kehittämällä psykologista pääomaansa: itseluottamustaan, toiveikkuuttaan, optimismiaan sekä sitkeyttään. Näiden lisäämiseksi on kehitetty monipuolisia harjoituksia ja tekniikoita. Työn imua yksilö voi lisätä muotoilemalla eli tuunaamalla työtään. Itsereflektiivisten kykyjen ja tietoisuuden laajentamisen yksi keino on mindfulness eli tietoisen läsnäolon -menetelmä. Vahvuuksien kehittymisen lähtökohtana on kuitenkin se, että ihminen ottaa vastuun omasta kehittymisestään. Kehittyminen on yksilöllinen prosessi, jossa ihminen reflektoi omaa työtään. Ihminen tarvitsee kehittyäkseen myös toisia ihmisiä.

Kirjallisuuskatsauksen materiaali on monipuolista, asiantuntijoiden tutkimuksiin perustuvaa, mikä varmistaa tutkielman luotettavuutta. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa työelämässä: joko yksilöt tai työyhteisön jäsenet yhdessä voivat edistää näin omaa työhyvinvointiaan.