”Tai joskus sitä vain nukkui yli puolenpäivän ja meni sitten syömään yliopistolle” : opiskelijoiden käsityksiä akateemisesta vapaudesta
Suitiala, Silja (2017-03-29)
Suitiala, Silja
S. Suitiala
29.03.2017
© 2017 Silja Suitiala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251567
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoite oli selvittää, mitä akateeminen vapaus yliopisto-opiskelijalle merkitsee, ja kuinka se toteutuu heidän opinnoissaan. Tarve työlleni syntyi viimeaikaisten koulutuspoliittisten ratkaisujen pohjalta: yhä tiukkenevassa taloudellisessa ilmapiirissä korkeakouluopintoja pyritään nopeuttamaan ja opiskelijoiden taloudellista taakkaa lisäämään. Kaikki tämä yliopistojen perusidean — sivistyksen ja akateemisen vapauden — kustannuksella.
Akateeminen vapaus ymmärretään opiskelijan oikeutena vaikuttaa omiin opintoihinsa: opiskeltaviin aineisiin, etenemisvauhtiin, sekä suoritustapohin. Tutkielmani on kvalitatiivinen empiirinen tutkielma, johon hankin aineiston Webropol-työkalun avulla. Rajasin tutkimusryhmän Oulun yliopiston kasvatustieteen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijoihin. Opiskelijat saivat tutkimustyökalun kautta jättää anonyymit kirjoitelmat aiheesta ”akateeminen vapaus”. Aineiston analysoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin pohjalta keskeiseksi nousi opiskelijoiden akateemisen vapauden neljä pääteemaa, jotka olivat ajankäyttö, opiskelun vapaus, henkilökunnan vastuu opiskelijoiden akateemisesta vapaudesta, sekä tutkimuksen vapaus. Suurinta roolia opiskelijoiden akateemisessa vapaudessa näytteli ajankäyttö. Opiskelijat arvostivat omien aikataulujen laatimista, sekä tehtävien suorittamista silloin, kun se itselle parhaiten sopi. Opiskelun vapaudessa opiskelijat eivät odotuksiani vastoin painottaneet vapautta päättää opiskeltavista aineista, vaan he arvostivat osallistumisvapautta, sekä mahdollisuutta päättää suoritustavoista. Opiskelijat tunnistivat myös henkilökunnan vastuun akateemisen vapauden toteutumisessa: henkilökunta antaa tai on antamatta opiskelijoille vapaat kädet heidän omien suoritustensa suhteen. Toiset kokivat, että henkilökunta rajoitti heidän vapauttaan liikaa, etenkin kurssien suoritusmuodoissa. Tutkimuksen vapaus oli teemoista yllättävin. Opiskelijat arvostivat selvästi tutkijan vapautta omissa opinnäytetöissään, joskaan tämä vapaus ei aina täysin toteutunut.
Akateeminen vapaus näyttää toteutuvan Oulun yliopiston opiskelijoiden opinnoissa ainakin joltain osin. Opiskelijat tunnistivat akateemisen vapauden piirteitä, mutta eivät ehkä osanneet, tai halunneet vaatia niitä itselleen. Valitettavasti akateeminen vapaus ei toteutunut kaikkien kohdalla. Pienen aineiston takia tutkielmani tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Oulun yliopiston kasvatustieteen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijoita, mutta se on suuntaa antava. Opiskelun pitäisi olla nykyistä vapaampaa, ja etenkin tiedekuntien ylittäviä opintomahdollisuuksia olisi painotettava.
Akateeminen vapaus ymmärretään opiskelijan oikeutena vaikuttaa omiin opintoihinsa: opiskeltaviin aineisiin, etenemisvauhtiin, sekä suoritustapohin. Tutkielmani on kvalitatiivinen empiirinen tutkielma, johon hankin aineiston Webropol-työkalun avulla. Rajasin tutkimusryhmän Oulun yliopiston kasvatustieteen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijoihin. Opiskelijat saivat tutkimustyökalun kautta jättää anonyymit kirjoitelmat aiheesta ”akateeminen vapaus”. Aineiston analysoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin pohjalta keskeiseksi nousi opiskelijoiden akateemisen vapauden neljä pääteemaa, jotka olivat ajankäyttö, opiskelun vapaus, henkilökunnan vastuu opiskelijoiden akateemisesta vapaudesta, sekä tutkimuksen vapaus. Suurinta roolia opiskelijoiden akateemisessa vapaudessa näytteli ajankäyttö. Opiskelijat arvostivat omien aikataulujen laatimista, sekä tehtävien suorittamista silloin, kun se itselle parhaiten sopi. Opiskelun vapaudessa opiskelijat eivät odotuksiani vastoin painottaneet vapautta päättää opiskeltavista aineista, vaan he arvostivat osallistumisvapautta, sekä mahdollisuutta päättää suoritustavoista. Opiskelijat tunnistivat myös henkilökunnan vastuun akateemisen vapauden toteutumisessa: henkilökunta antaa tai on antamatta opiskelijoille vapaat kädet heidän omien suoritustensa suhteen. Toiset kokivat, että henkilökunta rajoitti heidän vapauttaan liikaa, etenkin kurssien suoritusmuodoissa. Tutkimuksen vapaus oli teemoista yllättävin. Opiskelijat arvostivat selvästi tutkijan vapautta omissa opinnäytetöissään, joskaan tämä vapaus ei aina täysin toteutunut.
Akateeminen vapaus näyttää toteutuvan Oulun yliopiston opiskelijoiden opinnoissa ainakin joltain osin. Opiskelijat tunnistivat akateemisen vapauden piirteitä, mutta eivät ehkä osanneet, tai halunneet vaatia niitä itselleen. Valitettavasti akateeminen vapaus ei toteutunut kaikkien kohdalla. Pienen aineiston takia tutkielmani tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Oulun yliopiston kasvatustieteen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijoita, mutta se on suuntaa antava. Opiskelun pitäisi olla nykyistä vapaampaa, ja etenkin tiedekuntien ylittäviä opintomahdollisuuksia olisi painotettava.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]