Kerrostalo Oulun Nokkalaan

Abstract

Asuntosuunnittelussani lähtökohtana oli syksyn 2016 asemakaavasuunnitelmani Oulun Nokkalaan. Aluesuunnitelmani perustuu modernin puukaupungin ideaan, jossa matalahkot puukerrostalot muodostavat intiimejä kaupunkitiloja kortteleineen, katuineen ja aukioineen. Alue rakentuu kaarevan shared space -katutilan ympärille ja keskelle aluetta muodostuu toiminnallinen keskuspuisto, johon sijoittuu leikkialue, liiketiloja, kaupunginosatalo sekä viheralue ja jokivesiallas, joka tuo veden myös alueen sisäosiin. Talvella vesiallas muuntuu luistelukentäksi. Ranta-alue on haluttu jättää pääosin alueen asukkaiden yhteiskäyttöön — sinne sijoittuu uimaranta, puistoalueita, pienvenesatama sekä muutama oma asuinkorttelinsa.

Halusin lähteä tuomaan myös asuntosuunnitteluuni perinteistä suomalaisen puukaupungin ideaa. Vaikka ilmeeltään kerrostalo on moderni, se pohjautuu kuitenkin korkeine kivijalkoineen, hirsirunkoineen ja harjakattoineen suomalaisen rakentamisen perinteikkääseen historiaan. Talo on verhoiltu pystyverhouksella, kuten myös suomalaiset hirsitalot on perinteisesti verhottu puuverhouksella. Verhous jatkuu myös vesikaton päälle ja rakennuksen vedenpoisto on piilotettu verhouksen alle, suurennettuun tuuletusrakoon. Vesikourun puhdistus on kuitenkin huomioitu jättämällä vesikourun yläpuolelle verhoukseen katutasosta näkymätön kourun suuntainen rako. Puuverhous on käsitelty kauttaaltaan puun luonnollista sävyä ja harmaantumista ilmentävällä savukvartsi-rautavihtrillikäsittelyllä.

Kerrostalon sisäänkäynnit on sijoitettu lasisina tuulikaappeina omiin syvennyksiin pihan puolen julkisivuun. Myös parvekkeet ovat sisennetyt niin, että rakennuksen massa pysyy yhtenäisenä. Rakennuksen sisennykset, eli parvekkeet sekä sisäänkäyntisyvennykset on väritetty pastellisävyin tuoden rakennuksen arkkitehtuuriin modernia ilmettä sekä leikkisyyttä muuten hillittyyn sävymaailmaan.

Pohjaltaan kerrostalo on pitkän mallinen lamellitalo, joka koostuu kahdesta rapusta. Molemmat raput ovat peilikuvia toisistaan. Kantavat seinälinjat jakavat talon pitkittäissuunnassa ja asunnot sijoittuvat loogisesti niiden väliin. Kantavat linjat ovat kohdakkain jokaisessa kerroksessa ja jäsentävät tilojen muodostumista. Perus asuntotyypit kerrostalossani ovat 51 m² -kokoiset kaksiot sekä 26 m² -kokoiset pienehköt yksiöt. Lisäksi ylimpään kerrokseen sijoittuu suurempia asuntoja, joilla on omat tilavat parvet sekä korkeat oleskelutilat. Harjakatto on jätetty ylimmän kerroksen asunnoissa näkyviin tuoden asuntoihin omaleimaista ilmettä.

Alimpaan kerrokseen, betonirakenteiseen ”kivijalkaan” sijoittuu asuntojen irtainvarastot, pesutupa, teknisiä tiloja sekä kadun puolelle lasiseinin avautuvat liiketilat. Taloyhtiön yhteiset saunatilat sekä ulkoiluväline- ja pyörävarastot on sijoitettu erilliseen, hirsirakenteiseen piharakennukseen. Myös pihasaunalla olen halunnut tuoda asuntosuunnitteluun suomalaista perinteistä hirsirakentamisen ideaa. Kuitenkin suuremmissa asunnoissa on lisäksi mukavuutena myös omat saunansa.

Kerrostaloni sijoittuu tontille niin, että korotetun pihan puoleinen julkisivu on ilmeeltään matalampi ja hahmoltaan täysin puinen, eikä korkeaa kivijalkaa havaitse. Näin ollen myös valoa pääsee pihalle paremmin. Lisäksi korotettu piha erottaa luontevasti katutilan eli julkisen tilan pihan puolijulkisesta tilasta. Kadulle taas kerrostalo on hahmoltaan hiukan korkeampi ja hirsirunkoinen osa muodostaa lipan kävelykadulle sekä liiketilojen sisäänkäynneille. Pihan puolen julksivuun, joka suuntautuu länteen, on sijoitettu suurempien asuntojen parvekkeet. Kadun puolelle, eli itäjulkisivulle sijoittuvat yksiöiden pienet parvekkeet sekä ylimmän kerroksen suurten asuntojen kattoterassit. Näidenkin asuntojen pääparvekkeet sijoittuvat kuitenkin länteen.