Koululiikunta lapsen liikunta-aktiivisuuden edistäjänä
Karén, Jenni (2017-03-31)
Karén, Jenni
J. Karén
31.03.2017
© 2017 Jenni Karén. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704041424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704041424
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten koululiikunnan avulla voidaan edistää lapsen liikunta-aktiivisuutta. Työn tavoitteena on löytää erilaisia keinoja, joilla koulun liikuntatunneilla voidaan tukea oppilaan liikunnallisen elämäntavan kehittymistä. Koululiikunta on merkittävä liikuntaympäristö, jossa voidaan vaikuttaa positiivisesti liikunta-aktiivisuuteen, sillä se tavoittaa jokaisen lapsen. Liikunta-aktiivisuus lapsena ennustaa myös aikuisiän liikunta-aktiivisuutta. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Väestön liikunta-aktiivisuus on vähentynyt ja siitä seuraa useita suoria ja epäsuoria terveystaloudellisia kustannuksia niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena.
Koululiikunnalla on todettu olevan merkittävä yhteys lapsen liikunta-aktiivisuuteen. Koululiikuntakokemukset vaikuttavat osaltaan siihen, syntyykö lapselle motivaatio liikuntaa kohtaan, ja sen myötä liikunnallinen elämäntapa. Lapsen liikuntamotivaation herääminen on tärkeää, jotta lapsi jatkaa liikunnan harrastamista myös vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa. Motivaation heräämisen lisäksi on tärkeää, että lapsi kokee onnistuneensa liikuntatunneilla. Onnistumisenkokemukset ja itsensä päteväksi tunteminen ovat avaintekijöitä liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Erilaisilla didaktisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, että lapsi viihtyy liikuntatunneilla ja kokee liikunnan mielekkääksi. Nämä ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta ne tulee silti ottaa tarkasti huomioon liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikunnanopettajan ja liikuntatuntien suunnittelun merkitys lapsen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on suuri.
Merkittävimpiä tekijöitä lapsen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on myönteiset koululiikuntakokemukset, pätevyyden kokeminen ja oppilaan tehtäväsuuntautuneisuus. Nämä tekijät ovat edellytyksenä oppilaan liikunnallisen elämäntavan syntymisessä ja sen tukemisessa. Myönteisiä koululiikunta- ja pätevyyden kokemuksia voidaan vahvistaa koulun liikuntatunneilla muun muassa eriyttämisellä, positiivisella palautteella, kannustamisella sekä turvallisen liikuntailmapiirin ylläpitämisellä. Opettaja voi vahvistaa oppilaan tehtäväsuuntautuneisuutta tarjoamalla pätevyyden kokemuksia korostamalla esimerkiksi henkilökohtaista edistymistä, itsevertailua ja uusien asioiden oppimista. Kandidaatintyötä voi soveltaa käytäntöön. Tutkimuksesta löytää konkreettisia keinoja, joilla liikuntatunneista saadaan motivoivia kokonaisuuksia.
Koululiikunnalla on todettu olevan merkittävä yhteys lapsen liikunta-aktiivisuuteen. Koululiikuntakokemukset vaikuttavat osaltaan siihen, syntyykö lapselle motivaatio liikuntaa kohtaan, ja sen myötä liikunnallinen elämäntapa. Lapsen liikuntamotivaation herääminen on tärkeää, jotta lapsi jatkaa liikunnan harrastamista myös vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa. Motivaation heräämisen lisäksi on tärkeää, että lapsi kokee onnistuneensa liikuntatunneilla. Onnistumisenkokemukset ja itsensä päteväksi tunteminen ovat avaintekijöitä liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Erilaisilla didaktisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, että lapsi viihtyy liikuntatunneilla ja kokee liikunnan mielekkääksi. Nämä ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta ne tulee silti ottaa tarkasti huomioon liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikunnanopettajan ja liikuntatuntien suunnittelun merkitys lapsen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on suuri.
Merkittävimpiä tekijöitä lapsen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on myönteiset koululiikuntakokemukset, pätevyyden kokeminen ja oppilaan tehtäväsuuntautuneisuus. Nämä tekijät ovat edellytyksenä oppilaan liikunnallisen elämäntavan syntymisessä ja sen tukemisessa. Myönteisiä koululiikunta- ja pätevyyden kokemuksia voidaan vahvistaa koulun liikuntatunneilla muun muassa eriyttämisellä, positiivisella palautteella, kannustamisella sekä turvallisen liikuntailmapiirin ylläpitämisellä. Opettaja voi vahvistaa oppilaan tehtäväsuuntautuneisuutta tarjoamalla pätevyyden kokemuksia korostamalla esimerkiksi henkilökohtaista edistymistä, itsevertailua ja uusien asioiden oppimista. Kandidaatintyötä voi soveltaa käytäntöön. Tutkimuksesta löytää konkreettisia keinoja, joilla liikuntatunneista saadaan motivoivia kokonaisuuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]