Love-triangles and the structure of Fahrenheit 451 : creating contrast to foreground the elements of dystopia

Abstract

Ray Bradbury’s Fahrenheit 451 (1953) is one of the best-known science fiction dystopias, presenting a strictly controlled state maintained by book-burning ‘firemen’. People of the society have been turned into non-thinking masses, as books are banned, and technology and media are used to control their thought. The protagonist, Guy Montag, is a fireman, who goes through a transformation leading him to question the society and internalize humane values.

In this thesis, I will examine the relationships between Montag and two female characters contributing to his transformation, namely Clarisse and Montag’s wife, Mildred, and compare these relationships and the two female characters. Love-triangle construction between the three characters is used to demonstrate the contrast between Clarisse and Mildred and their relationships to Montag, revealing the contrasts of life and death, meaningful and shallow relationship, and nature and technology. These contrasts foreground common dystopian elements in Fahrenheit 451: the fears of deindividualization and dehumanization, as well as critique towards consumer culture. Thus, Mildred and Clarisse are not only affecting Montag’s transformation, but have a function of representing the dystopian society of the novel.

Ray Bradburyn Fahrenheit 451 (1953) on yksi tunnetuimpia ”science fiction” -dystopioita. Se esittelee tiukasti kontrolloidun yhteiskunnan, jota valvovat kirjoja polttavat ”palomiehet”. Yhteiskunnan asukkaat on muutettu ajatteluun kykenemättömiksi massoiksi kieltämällä kirjat ja käyttämällä teknologiaa ja mediaa ajatusten kontrolloimiseen. Päähenkilö Guy Montag on palomies, joka käy läpi yhteiskunnan kyseenalaistamiseen ja inhimillisten arvojen sisäistämiseen johtavan muutoksen.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Montag’n suhteita kahteen hänen muutokseensa vaikuttavaan naishenkilöön, jotka ovat Clarisse sekä Montag’n vaimo Mildred, ja vertaan näitä suhteita sekä naishenkilöitä toisiinsa. Mainittujen henkilöiden välistä kolmiodraama -rakennelmaa käytetään teoksessa havainnollistamaan Clarissen ja Mildred’n sekä heidän ja Montag’n välisten suhteiden luomaa kontrastia, paljastaen näin elämän ja kuoleman, merkityksellisen ja pinnallisen suhteen sekä luonnon ja teknologian väliset kontrastit. Nämä kontrastit puolestaan tuovat esiin tyypilliset dystopian elementit teoksessa Fahrenheit 451, toisin sanoen pelon yksilöllisyyden ja inhimillisyyden häviämisestä sekä kritiikin kulutuskulttuuria kohtaan. Näin ollen Mildred ja Clarisse eivät ainoastaan vaikuta Montag’n muutokseen, vaan he toimivat myös dystopisen yhteiskunnan piirteiden esiintuojina.