Varhainen sosioemotionaalinen kehitys ja sen yhteys sanaston kehitykseen
Niskanen, Hanna (2017-01-22)
H. Niskanen
22.01.2017
© 2017 Hanna Niskanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231235
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaisen sosioemotionaalisen kehityksen jatkumollisuutta sekä sen yhteyttä ymmärtävän ja tuottavan sanaston kehitykseen. Tutkielmassa tarkasteltiin sosioemotionaalista kehitystä 18 kuukauden ja 30 kuukauden ikäpisteissä. Lisäksi tarkasteltiin sosioemotionaalisen kehityksen yhteyttä sanaston kehitykseen 30 kuukauden ja 36 kuukauden ikäpisteissä.
Tutkimukseen osallistui 30 lasta. Sosioemotionaalisen kehityksen arviointiin käytettiin 18 ja 30 kuukauden iässä BITSEA-kyselylomaketta, jonka vanhemmat täyttivät. Sanastoa arvioitiin 30 kuukauden iässä MCDI-kyselylomakkeen avulla ja myös tämä oli vanhempien täyttämä. Lisäksi sanastoa arvioitiin ymmärtävän ja tuottavan kuvasanavaraston testeillä 30 ja 36 kuukauden ikäpisteissä.
Tuloksista voidaan todeta, että 18 kuukauden iässä mitatut eksternalisoivat ongelmapisteet sekä sosiaalisen kompetenssin pisteet ovat positiivisesti yhteydessä samoihin pisteisiin 30 kuukauden iässä. Internalisoivilla, itsesäätelyn tai kokonaisongelmapisteillä yhteyttä ei havaittu. Eksternalisoivat ongelmat 18 kuukauden iässä olivat negatiivisesti yhteydessä sanaston kokoon 30 kuukauden iässä. Myös 18 kuukauden kokonaisongelmapisteiden ja MCDI-kyselylomakkeen avulla mitatun sanaston koon välillä löydettiin tilastollisesti merkitsevä, negatiivinen yhteys. Sosiaalisen kompetenssin pisteet 18 kuukauden iässä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sanaston kokoon ja tuottavaan sanastoon 30 kuukauden iässä. Yhteys oli positiivinen. Internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Eksternalisoivat ongelmapisteet 30 kuukauden iässä olivat myös negatiivisesti yhteydessä tuottavaan sanastoon sekä 30 että 36 kuukauden iässä. Samoin sosiaalisen kompetenssin pisteet 30 kuukauden iässä olivat yhteydessä sanaston kokoon, tuottavaan ja ymmärtävään sanastoon samassa ikäpisteessä, mutta yhteys oli positiivinen. Sosiaalisen kompetenssin pisteillä oli yhteys 36 kuukauden iässä mitattuun tuottavaan sanastoon. Myöskään tässä vaiheessa internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sanastoa mittaaviin muuttujiin.
Tulokset viittaavat siihen, että sosioemotionaalinen kehitys on jatkumollista ja se on yhteydessä sanaston kehitykseen. Tuloksista voidaan havaita niin kehityksen riskitekijöitä (eksternalisoivat ongelmat) kuin suojaaviakin tekijöitä (sosiaalinen kompetenssi), joita tulee huomioida puheterapeutinkin työssä. Tulokset ovat osittain sekä yhteneviä että eroavia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimukseen osallistui 30 lasta. Sosioemotionaalisen kehityksen arviointiin käytettiin 18 ja 30 kuukauden iässä BITSEA-kyselylomaketta, jonka vanhemmat täyttivät. Sanastoa arvioitiin 30 kuukauden iässä MCDI-kyselylomakkeen avulla ja myös tämä oli vanhempien täyttämä. Lisäksi sanastoa arvioitiin ymmärtävän ja tuottavan kuvasanavaraston testeillä 30 ja 36 kuukauden ikäpisteissä.
Tuloksista voidaan todeta, että 18 kuukauden iässä mitatut eksternalisoivat ongelmapisteet sekä sosiaalisen kompetenssin pisteet ovat positiivisesti yhteydessä samoihin pisteisiin 30 kuukauden iässä. Internalisoivilla, itsesäätelyn tai kokonaisongelmapisteillä yhteyttä ei havaittu. Eksternalisoivat ongelmat 18 kuukauden iässä olivat negatiivisesti yhteydessä sanaston kokoon 30 kuukauden iässä. Myös 18 kuukauden kokonaisongelmapisteiden ja MCDI-kyselylomakkeen avulla mitatun sanaston koon välillä löydettiin tilastollisesti merkitsevä, negatiivinen yhteys. Sosiaalisen kompetenssin pisteet 18 kuukauden iässä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sanaston kokoon ja tuottavaan sanastoon 30 kuukauden iässä. Yhteys oli positiivinen. Internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Eksternalisoivat ongelmapisteet 30 kuukauden iässä olivat myös negatiivisesti yhteydessä tuottavaan sanastoon sekä 30 että 36 kuukauden iässä. Samoin sosiaalisen kompetenssin pisteet 30 kuukauden iässä olivat yhteydessä sanaston kokoon, tuottavaan ja ymmärtävään sanastoon samassa ikäpisteessä, mutta yhteys oli positiivinen. Sosiaalisen kompetenssin pisteillä oli yhteys 36 kuukauden iässä mitattuun tuottavaan sanastoon. Myöskään tässä vaiheessa internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sanastoa mittaaviin muuttujiin.
Tulokset viittaavat siihen, että sosioemotionaalinen kehitys on jatkumollista ja se on yhteydessä sanaston kehitykseen. Tuloksista voidaan havaita niin kehityksen riskitekijöitä (eksternalisoivat ongelmat) kuin suojaaviakin tekijöitä (sosiaalinen kompetenssi), joita tulee huomioida puheterapeutinkin työssä. Tulokset ovat osittain sekä yhteneviä että eroavia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]