EEG:n käyttö päivystysajan diagnostiikassa
Alanko, Teemu (2017-08-23)
T. Alanko
23.08.2017
© 2017 Teemu Alanko. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708252763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708252763
Tiivistelmä
Tavoitteena on selvittää päivystysaikaisten hälytys-EEG-rekisteröintien käytännöllisyyttä potilaiden diagnostiikassa sekä tarkastella hälytysprosessia kokonaisuutena.
Aineisto sisältää kaikki yli 16-vuotiaille Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2015 tehdyt päivystysajan hälytys-EEG-rekisteröinnit. Päivystysajaksi on määritelty arkipäivät klo 15.30–08.00, viikonloput sekä juhlapyhät. Potilastietojärjestelmästä poimittiin tutkittavien potilaiden aikaisempaa sairaushistoriaa, heidän sairaalaan tuloonsa liittyviä tietoja sekä hälytys-EEG-tutkimukseen liittyviä määreitä. Kiireellisyystason vaihdellessa eri tutkimusten kesken, päätettiin aineisto jakaa kahteen osaan; kiireellisiin ja kiireettömiin rekisteröinteihin. Tuloksissa keskitytään ensisijaisesti kiireellisiin tutkimuksiin mainiten kuitenkin myös kiireettömien tutkimusten keskeisimmät löydökset. Tietoja analysoitiin molempien aineistojen osalta Microsoft Excel-ohjelman avulla.
Kiireellisiä rekisteröintejä tehtiin 71 kappaletta ja kiireettömiä 23 kappaletta. Suurin osa tutkimuksista (65 %) tilattiin NCSE-epäilyn vuoksi. EEG näytti normaalista poikkeavaa muutosta 86 %:ssa tutkimuksista ja 31 %:ssa rekisteröinneistä EEG osoitti selviä epileptisiä muutoksia. Status epilepticus todettiin 17 %:ssa tutkimuksista. Rekisteröinneistä 45 %:lla oli vaikutusta potilaiden hoitomenetelmiin. Hälytyshetken ja rekisteröinnin aloituksen välisen viiveen mediaani oli 1h 32min ja rekisteröinnin ja tulkinnan vastaavasti 54min.
Hälytystyönä tehtävä EEG näyttää hyvin usein poikkeavia rytmejä ja sillä on myös usein vaikutusta potilaiden hoitoon. Ympärivuorokautisesti saatava EEG on tärkeä erityisesti NCSE:n tunnistamisen ja siitä kärsivien potilaiden ennusteen kannalta. Viiveiden lyhentäminen parantaisi EEG:n tarjoamaa diagnostista hyötyä.
Aineisto sisältää kaikki yli 16-vuotiaille Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2015 tehdyt päivystysajan hälytys-EEG-rekisteröinnit. Päivystysajaksi on määritelty arkipäivät klo 15.30–08.00, viikonloput sekä juhlapyhät. Potilastietojärjestelmästä poimittiin tutkittavien potilaiden aikaisempaa sairaushistoriaa, heidän sairaalaan tuloonsa liittyviä tietoja sekä hälytys-EEG-tutkimukseen liittyviä määreitä. Kiireellisyystason vaihdellessa eri tutkimusten kesken, päätettiin aineisto jakaa kahteen osaan; kiireellisiin ja kiireettömiin rekisteröinteihin. Tuloksissa keskitytään ensisijaisesti kiireellisiin tutkimuksiin mainiten kuitenkin myös kiireettömien tutkimusten keskeisimmät löydökset. Tietoja analysoitiin molempien aineistojen osalta Microsoft Excel-ohjelman avulla.
Kiireellisiä rekisteröintejä tehtiin 71 kappaletta ja kiireettömiä 23 kappaletta. Suurin osa tutkimuksista (65 %) tilattiin NCSE-epäilyn vuoksi. EEG näytti normaalista poikkeavaa muutosta 86 %:ssa tutkimuksista ja 31 %:ssa rekisteröinneistä EEG osoitti selviä epileptisiä muutoksia. Status epilepticus todettiin 17 %:ssa tutkimuksista. Rekisteröinneistä 45 %:lla oli vaikutusta potilaiden hoitomenetelmiin. Hälytyshetken ja rekisteröinnin aloituksen välisen viiveen mediaani oli 1h 32min ja rekisteröinnin ja tulkinnan vastaavasti 54min.
Hälytystyönä tehtävä EEG näyttää hyvin usein poikkeavia rytmejä ja sillä on myös usein vaikutusta potilaiden hoitoon. Ympärivuorokautisesti saatava EEG on tärkeä erityisesti NCSE:n tunnistamisen ja siitä kärsivien potilaiden ennusteen kannalta. Viiveiden lyhentäminen parantaisi EEG:n tarjoamaa diagnostista hyötyä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29694]