Ei sittenkään rikki : aseksuaalisuuden määritelmiä ja vastatarinoita aseksuaalien identiteettikertomuksissa

Abstract

Tämä pro gradu -työ käsittelee aseksuaalien identiteettikertomuksissa esiintyviä aseksuaalisuuden määritelmiä ja vastatarinoita. Tutkimuksessa tarkastelen, kuinka aseksuaalit ovat itse määritelleet itsensä ”aseksuaaliksi” ja samalla sitä, millaisia määritelmiä aseksuaalisuudelle annetaan. Tutkin myös, millaisia valtatarinoita informantit ovat havainneet tämän identiteettiprosessin myötä. Aineistona toimivat aseksuaalien lähettämät kirjoitukset, joissa he kertoivat aseksuaalisuudestaan ja aseksuaalisesta identiteetistään. Tutkimus hyödyntää erityisesti narratiivitutkimusta ja ajatusta narratiivisesta identiteetistä ja kulttuurin narratiiviresursseista.

Aseksuaalien kertomuksista löysin kuusi erilaista aseksuaalisuuden määrittelymallia, jotka sisälsivät erilaisia tapoja nimetä seksuaalisuuden kokemus ja joista useampi myös erosi seksuaalipoliittisten järjestöjen esittämistä aseksuaalisuuden määritelmistä. Aseksuaalit esittivät myös näitä järjestöjen tunnustamia määritelmiä, mutta käsitetasolla ne koettiin hämmentäviksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Erityisen tärkeäksi määrittelemisessä nousivat informanttien käsitykset siitä, millaista seksuaalisuutta ei-aseksuaali kokee, sillä tätä ajatusta vasten oma kokemus nimettiin aseksuaaliseksi. Aineisto kertoikin samalla paljon myös kulttuurissa vallitsevista seksuaalisuuskäsityksistä.

Aseksuaalinen vastatarina luotiin kokemuksista, joiden nähtiin asettuvan kulttuurin valtatarinoiden ulkopuolelle. Erityisesti valtatarinoista puhuttiin liittyen seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, sukupuolten erilaiseen seksuaalisuuden kokemukseen ja murrosiässä heräävään seksuaalisuuteen. Vaikka aseksuaalinen vastatarina koettiin voimaannuttavaksi vaihtoehdoksi, toivat valtatarinat monelle erilaisia vääränä olemisen kokemuksia. Valtatarinoiden vuoksi erityisesti parisuhde koettiin aseksuaalille haasteelliseksi ellei jopa mahdottomaksi. Aseksuaalisuus näyttäytyi myös erilaisena riippuen siitä, millaisesta sukupuolesta se oli omaksuttu: vähäinen seksuaalisuuden kokemus tukee kulttuurista käsitystä naisen passiivisesta seksuaalisuudesta ja haastaa mielikuvaa omniseksuaalisesta miehestä. Aseksuaalisuutta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, joten tuon tutkimuksessani esille ilmiön monia mielenkiintoisia piirteitä, jotka kaipaisivat lisätutkimusta.