Hätäsektioindikaatiot ja hätäsektiolla syntyneiden lasten syntymä-pH Oulun yliopistollisessa sairaalassa ennen ja jälkeen laktaattimittauksen käyttöönoton vuosina 2012 ja 2015

Abstract

Noin 1–2 prosenttia synnytyksistä tapahtuu hätäsektiolla. Alatiesynnytykseen verrattuna sektio on riskialttiimpi tapa synnyttää, ja hätäsektiossa riskit ovat vielä suunniteltua tai kiireellistä sektiotakin suuremmat. Hätäsektiopäätöksestä lapsen syntymään ei saisi kulua yli kymmentä minuuttia. Indikaatioita hätäsektiolle ovat äidin tai sikiön hätätilanteet. Sikiön päästä otettavasta mikroverinäytteestä analysoidusta pH:sta tai laktaatista voidaan arvioida sikiön hapetustilannetta. Laktaatti voidaan mitata pienemmästä määrästä verta kuin pH, ja laktaattimittaus on vieritutkimus toisin kuin pH:n analysoiminen. Laktaattimittauksen toimenpideraja vaihtelee sairaaloiden välillä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa laktaattimittaus on otettu käyttöön toukokuussa 2013.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko hätäsektioiden indikaatiot ja hätäsektiolla syntyneiden lasten syntymä-pH:t muuttuneet laktaattimittauksen käyttöönoton jälkeen, kun välittömän synnytyksen raja-arvona on käytetty laktaattipitoisuutta 4.8 mmol/l. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kuinka suuri osuus hätäsektiopäätöksistä syntyi mikroverinäytteen laktaattimäärityksen perusteella ja poikkesivatko laktaattimittauksen perusteella hätäsektiolla syntyneiden lasten syntymä-pH:t muilla perustein hätäsektoitujen lasten syntymä-pH:ista.

Tutkimuksessa ei havaittu eroa mikroverinäytteen pH:n ja laktaatin perusteella hätäsektoitujen lasten välillä syntymä-pH:ssa tai -emäsylimäärässä. Hätäsektioindikaatioissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien 2012 ja 2015 välillä.