Yliopisto-opiskelijoiden tuen tarve ja tukipalveluihin hakeutuminen perusteltuna toimintana

Abstract

Yliopisto-opiskelijat eivät usein hae ohjausta, mutta kokevat kuitenkin tarvitsevansa sitä. Korkeakouluohjauksen yksi paradokseista onkin sanottu olevan opiskelijoiden tuen hyödyntämättömyys, vaikka tukea tarjotaan. Tukipalveluiden tarpeellisuutta saatetaan siten usein arvioida tukipalveluiden käytön ja asiakkaiden määrällä, mikä ei kuitenkaan kerro kaikkea tukipalveluiden tai tuen tarpeesta. Tukipalvelujen välttäminen voi vaikuttaa ohjaustoimijoiden kannalta siltä, ettei tukipalveluita tarvita, vaikka opiskelijoiden toiminnalle voi olla jokin muu perustelu. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella Oulun yliopiston opiskelijoiden tukeen liittyviä subjektiivisia kokemuksia subjektitieteellisestä näkökulmasta. Tutkielmassa lähestyn opiskelijoiden omaa kantaa ja toiminnan perustelluisuutta tukipalveluihin hakeutumiseen ja tuen tarpeisiin liittyen hyödyntäen persoonalliseen osallisuuteen ja psykologiseen pääomaan liittyviä käsitteitä. Valitsemieni käsitteiden avulla tuotan tietoa, jota voidaan hyödyntää yliopiston ohjauksen kehittämisessä.

Tutkielma on sosiokulttuurisen kasvatuspsykologian kulttuuri-historialliseen juonteeseen paikantuva laadullinen kyselytutkimus. Aineisto on kerätty Oulun yliopiston toisen vuosikurssin opiskelijoille kohdistetulla verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 116 opiskelijaa. Kysely keskittyi sekä yleisesti ohjaustoimintaan, että psykologisen pääoman ulottuvuuksien tukemiseen Oulun yliopistossa, sillä tutkimusprosessin alussa tutkielman tavoite oli tarkastella opiskelijoiden kokemuksia psykologisen pääoman valossa. Myöhemmin tarkastelun kohteeksi valikoitui tuen tarpeet, tukipalveluihin hakeutuminen ja niihin liittyvät toimintaperusteet ja oma kanta näiden vastatessa parhaiten tutkielmani tavoitteita. Olen lähestynyt opiskelijoiden kokemuksia tavalla, jota voidaan kuvata deskriptiivisellä käymisellä opiskelijoiden elämisen näyttämöille. Persoonallista osallisuutta olen jäsentänyt tutkimuksessa perustelumalleilla. Perustelumallien joukkoa on jäsennetty Grounded theory -menetelmän avulla kokonaiskuvan luomista varten.

Tuloksena on kategoriamalli, joka sisältää 18 alakategoriaa, 4 välikategoriaa ja näitä kaikkia yhdistävä kategoria ”Opiskelun tuki opiskelijan näkökulmasta”. Neljästä välikategoriasta hahmottuu kolme kokonaisuutta, jotka kuvaavat opiskelijoiden toiminnan perustelluisuutta ja omaa kantaa liittyen tukipalveluihin hakeutumiseen, tuen tarpeisiin ja tulevaisuususkon tukemiseen. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa olen käyttänyt ”Kokemus psykologisena kohteena” -teoksessa (1995) esitettyjä kriteereitä kokemuksen tutkimukselle. Tutkimuksen tulokset ovat potentiaalisesti yleistettävissä kaikkialla, missä tutkimuksen kuvaamat olosuhteet ovat vastaavanlaiset. Parhaiten tuloksista hyötynee tutkimusympäristönä toiminut Oulun yliopisto.