Vertaissuhteiden merkitys peruskoululaisen oppimismotivaatioon
Manninen, Kaisa (2017-05-03)
Manninen, Kaisa
K. Manninen
03.05.2017
© 2017 Kaisa Manninen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061711
Tiivistelmä
Vertaiset ovat olennainen osa oppilaan koulukontekstia, ja vertaisryhmä on tärkeä ympäristö lapsen oppimismotivaation kehittymisessä. Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vertaissuhteiden merkityksestä peruskoululaisen oppimismotivaatioon. Tavoitteena on käsitellä aihetta monipuolisesti ja tarkastella sitä erityisesti luokanopettajan näkökulmasta.
Useissa tutkimuksissa esitetään, että vertaiset muotoilevat lasten akateemista kehitystä ja koulumotivaatiota. Vertaisilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia oppimismotivaatioon. Tässä kandidaatintyössä vertaissuhteiden merkitystä tarkastellaan erityisesti neljästä eri näkökulmasta: vertaisryhmän muodostuminen, rakenne ja pysyvyys; oppilaan saama tuki ja kannustus; vertaisryhmässä vallitsevat normit ja asenteet sekä ongelmat vertaissuhteissa.
Oppilaiden suhteet voivat toimia opettajalle merkittävänä informaationlähteenä, mikäli opettaja liittää oppimiskokemukset sosiaaliseen kontekstiin. Oppimisympäristöjä luodessa tulisi kiinnittää huomiota myös vertaisvuorovaikutukseen, sillä luokassa vallitsevilla sosiaalisilla olosuhteilla on merkitystä oppilaan motivaation ylläpitämiselle. Erään näkemyksen mukaan vertaisten keskinäinen kanssakäyminen voi edistää oppimista jopa paremmin kuin aikuisten kasvattajien antamat eväät tulevaa varten.
Vaikka useiden tutkimusten mukaan vertaisilla todetaan olevan merkitystä oppimismotivaatioon, on vertaisryhmien muodostumisesta ja niiden vaikutuksesta myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kysymykseen vertaisryhmän muodostumisen mekanismeista ei ole yksimielistä vastausta, ja syy-seuraussuhteiden määrittelystä nostetaan esille erilaisia haasteita. Tässä työssä nostetaan esiin myös näitä toistensa kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä.
Useissa tutkimuksissa esitetään, että vertaiset muotoilevat lasten akateemista kehitystä ja koulumotivaatiota. Vertaisilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia oppimismotivaatioon. Tässä kandidaatintyössä vertaissuhteiden merkitystä tarkastellaan erityisesti neljästä eri näkökulmasta: vertaisryhmän muodostuminen, rakenne ja pysyvyys; oppilaan saama tuki ja kannustus; vertaisryhmässä vallitsevat normit ja asenteet sekä ongelmat vertaissuhteissa.
Oppilaiden suhteet voivat toimia opettajalle merkittävänä informaationlähteenä, mikäli opettaja liittää oppimiskokemukset sosiaaliseen kontekstiin. Oppimisympäristöjä luodessa tulisi kiinnittää huomiota myös vertaisvuorovaikutukseen, sillä luokassa vallitsevilla sosiaalisilla olosuhteilla on merkitystä oppilaan motivaation ylläpitämiselle. Erään näkemyksen mukaan vertaisten keskinäinen kanssakäyminen voi edistää oppimista jopa paremmin kuin aikuisten kasvattajien antamat eväät tulevaa varten.
Vaikka useiden tutkimusten mukaan vertaisilla todetaan olevan merkitystä oppimismotivaatioon, on vertaisryhmien muodostumisesta ja niiden vaikutuksesta myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kysymykseen vertaisryhmän muodostumisen mekanismeista ei ole yksimielistä vastausta, ja syy-seuraussuhteiden määrittelystä nostetaan esille erilaisia haasteita. Tässä työssä nostetaan esiin myös näitä toistensa kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34618]