Kandipalautteen vaikutus yliopistollisen kasvatusalan koulutuksen kehittämisessä

Abstract

Kandipalaute on yliopistojen valtakunnallinen sähköinen opiskelijapalautekysely. Kyselyn avulla selvitetään kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneilta opiskelijoilta kokemuksia opintojen sujumisesta sekä heidän tyytyväisyyttään yliopistoonsa. Vuodesta 2013 lähtien kysely on toteutettu kaikissa muissa suomalaisissa yliopistoissa paitsi Maanpuolustuskorkeakoulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallissa kandipalautteella on 3% osuus, mikä tarkoittaa, että yliopistojen kesken jaetaan kandipalautetulosten perusteella vuosittain 50 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Tutkielmassa pyritään selvittämään, mikä merkitys kandipalautteella on kasvatusalan koulutuksen kehittämisessä. Tutkielmassa on pääkysymyksen lisäksi kolme alakysymystä, joiden avulla halutaan selvittää, miten kandipalautetulokset rahoituskysymysten osalta ovat muuttuneet vuodesta 2013 vuoteen 2015, miten eri yliopistojen kandipalautetulokset vertautuvat keskenään sekä sitä, miten kandipalautteesta saatua tietoa viedään käytäntöön. Vuodet 2013 ja 2015 valikoituivat tutkittaviksi kohteiksi, sillä kandipalaute on ollut käytössä vuodesta 2013 lähtien ja vuodesta 2015 lähtien se on ollut osa yliopistojen rahoitusmallia.

Tutkimuskysymyksiä on lähestytty monimenetelmällisesti siten, että tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusalan koulutuksesta vastaaville henkilöille lähetetyn kyselyn tuloksia sekä kandipalauteaineistoa rahoituskysymysten osalta vuosilta 2013 ja 2015. Kysely lähetettiin 51 henkilölle, joista 16 kohdehenkilöä vastasi kyselyyn. Kyselyn tuloksia analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tämän avulla tunnistettiin neljä yläkategoriaa, jotka linkittyvät kandipalautteen hyödyntämiseen kasvatusalan koulutuksen kehittämisessä. Vuosien 2013 ja 2015 kandipalautetuloksia on analysoitu Mann-Whitney U-testillä ja Kruskal-Wallis H-testillä SPSS-ohjelman avulla.

Tutkimuksen tuloksista on havaittavissa, että kandipalautetuloksissa on ollut pientä kehitystä vuodesta 2013 vuoteen 2015. Yliopistojen välillä ei ole havaittavissa suuria eroja. Kuitenkin rahoituskysymysten vastausten perusteella voidaan tunnistaa yliopisto, joka on saanut eniten parhaimpia tuloksia SPSS-ohjelmalla ajetussa testissä. Lisäksi voidaan tunnistaa yliopisto, joka on saanut eniten heikkoja tuloksia rahoituskysymysten osalta. Kandipalautetulosten perusteella tehdyt kehittämistoimenpiteet ja niistä viestiminen jäävät toteutetun kyselyn vastausten perusteella vajaiksi ja jäsentymättömiksi. Kandipalaute on osa yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmää, mutta jäsentymättömien kehittämistoimenpiteiden myötä kandipalautteella ei ole merkittävää vaikutusta kasvatusalan koulutuksen kehittämisessä.

Tutkielman luotettavuutta on varmistettu kiinnittämällä huomio aineiston huolelliseen analyysiin ja systemaattiseen raportointiin. Lisäksi tuloksista on nähtävissä yhtäläisyyksiä aikaisempien opiskelijapalautteiden ja niiden hyödyntämiseen liittyvien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen rajoitteena on kuitenkin kyselyn vastaajien suhteellisen pieni vastausprosentti sekä kyselyn pituus ja kysymysten monitulkinnallisuus.

Tutkimus osoittaa, että yliopistojen tulisi kiinnittää huomiota kandipalautetulosten julkiseen raportointiin sekä yksiköiden johtajien ja opettajien ohjeistamiseen kandipalautteen avulla kerättävän tiedon hyödyntämisestä. Jatkotutkimuksessa voidaan syventää näkökulmaa käytännön kehittämistoimenpiteiden tarkastelusta laajentamalla tutkimuksen kohdejoukkoa opiskelijoihin sekä opetushallinnossa työskenteleviin henkilöihin.