Mobiililaitteiden merkitys peruskoululaisten lukemisessa : oppilaiden, opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä
Soininen, Tuure (2017-05-29)
Soininen, Tuure
T. Soininen
29.05.2017
© 2017 Tuure Soininen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022494
Tiivistelmä
Suomalaisten 8.-luokkalaisten oppilaiden lukutaito on ollut kansainvälisissä tutkimuksissa varsin korkealla, kun olemme olleet esimerkiksi PISA-tutkimuksissa maailman huipulla. Niinpä muista maista on jopa tultu hakemaan oppia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Viimeisimmissä PISA-tutkimuksissa on maamme kuitenkin tippunut aivan lukutaidon kärjestä. Tämän vuoksi käynnistettiin vuonna 2012 kansallinen Lukuinto-ohjelmahanke, jonka osana Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen oppilasprojektissa (myöhemmin Projekti II) selvitettiin syitä, miksi erityisesti nuoret 6.–9.-luokkalaiset pojat eivät useimmissa tapauksissa ole innostuneita lukemisesta. Samalla selvitettiin yhden koulun 12–15-vuotiaiden oppilaiden kiinnostusta mobiililaitteiden käyttöön opiskelussa ja erityisesti lukemisessa. Myös rehtoreiden näkemyksiä koulujensa lukutaitotilasta ja mobiililaitteiden käytöstä pyrittiin selvittämään. Myöhemmin tutkittiin opettajien näkemyksiä oppilaiden mobiililaitteiden käytöstä niin lukemisessa kuin muussakin opiskelussa samoin kuin sitä, millä tavoin opettajat hyödyntävät, jos hyödyntävät, mobiililaitteita omassa opetuksessaan.
Tämä empiirinen tutkimus toteutettiin rehtoreiden ja oppilaiden osalta vuonna 2013 ja opettajien osalta vuonna 2015 puolistrukturoituna kyselynä. Lisäksi ryhmä kyselyyn osallistuneista oppilaista osallistui lukemista sekä lukuintoa koskevaan teemahaastatteluun. Haastateltavat rajattiin Projekti II:n tehtävänannon mukaisesti aktiivisesti jääkiekkoa tai muuta urheilulajia harrastaviin poikiin ja tyttöihin sekä muutamaan aktiiviseen lukijatyttöön. Haastattelut videoitiin ja purettiin myöhemmin, poikien osalta myös litteroituna, analysoitavaksi.
Kysely osoitti tyttöjen lukevan selvästi poikia enemmän ”perinteistä kirjallisuutta”. Lehtien lukemisessa ero oli vähäisempi. Sähköisten kirjojen lukeminen ei jo paljon lukevia oppilaita innostanut, mutta vähän kirjoja lukevat uskoivat laitteiden lisäävän heidän lukuintoaan. Mobiililaitteiden käyttö oli oppilailla varsin monipuolista. Pojat käyttivät niitä eniten pelaamiseen tyttöjen suosikkien ollessa blogien lukeminen ja kirjoittaminen. Myös Internetissä surffailu oli varsin suosittua. Yleisesti oppilaiden lukeminen oli hyvää vauhtia siirtymässä niin sanotun monilukutaidon (käytetään myös esimerkiksi termejä informaatio-, media- ja uuslukutaito) suuntaan.
Oppilaat vaikuttivat varsin halukkailta käyttämään mobiililaitteita oppitunneilla, koska se veisi oppimista ja opetusta pois luokka- ja paikkasidonnaisuudesta; puhutaan ubiikkioppimisesta. Opettajien esille tuomissa mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksissa oli ideoituna runsaasti erilaisia asioita, joita laitteiden avulla voitaisiin toteuttaa. Suurimpana ongelmana opettajat ja rehtorit näkivät mobiililaitekannan vähäisen määrän.
Tämä empiirinen tutkimus toteutettiin rehtoreiden ja oppilaiden osalta vuonna 2013 ja opettajien osalta vuonna 2015 puolistrukturoituna kyselynä. Lisäksi ryhmä kyselyyn osallistuneista oppilaista osallistui lukemista sekä lukuintoa koskevaan teemahaastatteluun. Haastateltavat rajattiin Projekti II:n tehtävänannon mukaisesti aktiivisesti jääkiekkoa tai muuta urheilulajia harrastaviin poikiin ja tyttöihin sekä muutamaan aktiiviseen lukijatyttöön. Haastattelut videoitiin ja purettiin myöhemmin, poikien osalta myös litteroituna, analysoitavaksi.
Kysely osoitti tyttöjen lukevan selvästi poikia enemmän ”perinteistä kirjallisuutta”. Lehtien lukemisessa ero oli vähäisempi. Sähköisten kirjojen lukeminen ei jo paljon lukevia oppilaita innostanut, mutta vähän kirjoja lukevat uskoivat laitteiden lisäävän heidän lukuintoaan. Mobiililaitteiden käyttö oli oppilailla varsin monipuolista. Pojat käyttivät niitä eniten pelaamiseen tyttöjen suosikkien ollessa blogien lukeminen ja kirjoittaminen. Myös Internetissä surffailu oli varsin suosittua. Yleisesti oppilaiden lukeminen oli hyvää vauhtia siirtymässä niin sanotun monilukutaidon (käytetään myös esimerkiksi termejä informaatio-, media- ja uuslukutaito) suuntaan.
Oppilaat vaikuttivat varsin halukkailta käyttämään mobiililaitteita oppitunneilla, koska se veisi oppimista ja opetusta pois luokka- ja paikkasidonnaisuudesta; puhutaan ubiikkioppimisesta. Opettajien esille tuomissa mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksissa oli ideoituna runsaasti erilaisia asioita, joita laitteiden avulla voitaisiin toteuttaa. Suurimpana ongelmana opettajat ja rehtorit näkivät mobiililaitekannan vähäisen määrän.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37205]