Kerrostalo Oulun Nokkalaan

Abstract

Tein kandidaatin työni lukukauden 2016–2017 aikana toteutetun yhdyskuntasuunnittelun, nykyarkkitehtuurin ja rakennusopin yhteisprojektin pohjalta. Syvennyin kandidaatin työssäni tarkemmin nykyarkkitehtuurin osuuteen, eli asuntosuunnitteluun.

Yhteisprojekti käynnistyi yhdyskuntasuunnittelulla, jossa kehitin aluesuunnitelman Oulun Laanilan kaupunginosaan sijoittuvalle Nokkalan alueelle. Alue rajautuu pohjoisesta maantiellä, idästä moottoritiellä, lännestä rautatiellä ja etelästä Oulujoella.

Pyrin aluesuunnitelmallani kehittämään alueen toimivuutta ja viihtyvyyttä. Lähtökohtana suunnitelmassani oli hyödyntää erityisesti Oulujoen tuoma maisema-arvo, muun muassa kevyen liikenteen rantareitin, porrastetun julkisen rannan ja alueelle tuodun kanavan avulla. Korkeammat ja suljetummat korttelit muodostavat muurimaisen rakenteen suojaksi teiden melulta. Korttelirakenne harvenee vesistöä kohti ja kerrosluku laskee: näin pyrin takaamaan hyvät näkymät vedelle mahdollisimman monesta rakennuksesta.

Valitsin asuntosuunnittelun ja rakennesuunnittelun kohteeksi yhden rannan pistetaloista. Halusin tarjota jokimaiseman mahdollisimman moneen asuntoon ja aukotusta moneen eri ilmansuuntaan. Tämän ajatuksen pohjalta kehittyi kerrostalon ristiä muistuttava muoto. Toinen kerrostalon erityispiirre, massojen kokojen ja korkeusasemien vaihtelu, syntyi rinnetontin asettamien ehtojen pohjalta. Kahden osittain limittyen sijoittuvan massan välillä on puolikkaan kerroksen tasoero. Molempien massojen ylin kerros on alempia kerroksia pienempi, mikä jättää massojen katolle terassitilaa.

Pistetalosta kehittyi kolmi- ja nelikerroksisen massan muodostama noppamainen sommitelma. Koska halusin pitää kokonaisuuden hallittuna ja säilyttää kuutiomaisen muotokielen rakennuksessa, päädyin sisäänvedettyihin nurkkaparvekkeisiin.

Kerrostaloni julkisivumateriaalit ovat pääosin pystysuuntaista puuverhousta ja valkoista rappausta. Puuta on käytetty sisennetyissä osissa, kuten parvekkeiden julkisivuissa ja rakennusmassojen katolla olevien pienempien massojen seinissä. Materiaalivalinnoilla halusin viitata rakennuksen CLT-runkojärjestelmään, joka on ikään kuin ”koverrettu esiin” sisennetyissä osissa. Rappausjulkisivun aukotus on pienempää ja lasipinta syvemmällä kuin puuverhoilluissa osissa, joissa pintaan asennetut ikkunat yltävät lattiapinnasta lähes katonrajaan. Tämä omalta osaltaan korostaa rappauksen kuorimaista vaikutelmaa.

Halusin suunnitella rakennukseen viihtyisiä ja toimivia erikokoisia asuntoja. Suurin asuntotyyppi, 86 m² 4h + k sijaitsee etelässä. Asunnossa on itä-länsisuuntainen keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen lävistävä valoisa kokonaisuus sekä ikkunoita kolmeen ilmansuuntaan. Lännen 48 m² kaksiossa on myös avara tupakeittiöratkaisu. Idässä on 59 m² kolmio, joka on pienillä muutoksilla varioitu 2. kerroksessa esteettömäksi kaksioksi. Pohjoiseen sijoittuu kaksi pienintä asuntoa, 38 m² kompakti kaksio sekä 35 m² yksiö.

Kaikissa muissa kuin pohjoisen pienimmissä asunnoissa on omat saunat, mutta taloyhtiön ylimmässä kerroksessa on kerhotilan ja kattoterassin lisäksi myös yhteiset saunatilat.

Rakennuksen runko muodostuu palkkivahvisteisista CLT-levyistä. Kantavia seiniä ovat pääosin pohjois-eteläsuuntaiset ulkoseinät sekä porrashuoneen seinät. Parvekkeet kantavat kolmesta pisteestä: ulkonurkkaan sijoitetun liimapuupilarin, kantavan seinälinjan sekä sisänurkan seinärakenteeseen upotetun liimapuupilarin avulla.