Lukiolaisten ylioppilaskirjoitusten ainevalinnat, menestyminen ja yhteys kolmannen asteen koulutukseen pääsyyn kasvatusaloilla ja humanistisilla aloilla

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ylioppilaskirjoitusten ainevalintojen yhteyttä yliopistoon pääsyyn kasvatusaloilla ja humanistisilla aloilla. Tutkimuskohteeni ovat valtakunnallisesti vuosina 2006–2016 kasvatusaloilta ja humanistisilta aloilta opinto-oikeuden saaneiden kirjoitetut aineet ylioppilaskirjoituksissa ja niissä menestyminen. Keskityn tarkastelemaan psykologian, terveystiedon, uskonnon ja ruotsin kielen kirjoittaneiden määriä ja heidän menestymistä ylioppilaskirjoituksissa. Tarkastelen myös muita reaaliaineita, kieliä, matematiikkaa ja sukupuolijakaumia. Tutkimukseni on ajankohtainen hallituksen kaavailemien pääsykoeuudistusten vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kaavaillut yliopistojen pääsykokeista luopumista, mikä tarkoittaisi, että opiskelu-oikeutta haettaisiin ylioppilastodistuksella. Tutkimukseni on kvantitatiivinen ja evaluatiivinen. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta rekisteriaineistosta, joista toinen edustaa kasvatusaloilta (N = 14 812) ja toinen humanistisilta aloilta (N = 20 566) opinto-oikeuden saaneita vuosien 2006–2016 aikana. Naisten osuus kasvatusaloilla on 84,6 % ja miesten osuus on 15,4 %. Humanistisilla aloilla naisten osuus on 75,2 % ja miesten osuus on 24,8 %. Miesten osuudet ovat muita koulutusohjelmia korkeammat historian ja luokanopettajan koulutusohjelmissa. Tutkimuskohteen suosituimmat kirjoitetut aineet ovat äidinkieli suomi, pitkä englanti, keskipitkä ruotsi, psykologia, terveystieto ja historia. Tarkastelussa olleiden menestyminen ylioppilaskirjoituksissa on varsin hyvää. Yleisimmät arvosanat suosituimmissa kirjoitetuissa kielissä ja reaaliaineissa ovat C–E. Tutkimustulokset kertovat, että lukiolaisten ainevalinnoilla on yhteyttä toisen ja kolmannen asteen välillä. Kasvatusaloilta ja humanistisilta aloilta opinto-oikeuden saaneet ovat kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa samoja aineita, joihin he ovat saaneet opinto-oikeuden yliopistoon. Tutkimustulokseni eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien lukiolaisten ainevalintoja, menestymistä ja yhteyttä yliopistoon pääsyyn. Tulokset ovat suuntaa antavat ja lisäävät ymmärrystä lukion ainevalinnoista ja yliopistoon pääsystä. Tieto kasvatusalojen ja humanististen alojen opinto-oikeuden saaneiden valinnoista toisella asteella ja pääsystä kolmannelle asteelle toimii pohjana jatkotutkimuksille.