Peruskoulun oppilaiden kokemuksia A2-saksan opiskelusta

Abstract

Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jaetaan pakollisiin ja vapaavalintaisiin kieliin. Vuonna 1994 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin lisätty A2-kieli tarkoittaa vapaavalintaista kieltä, jonka opiskelu aloitetaan viimeistään 5. luokalla. A2-kielten tarjonta ja opiskelijamäärät ovat laskeneet runsaasti 1990-luvun lopulta, minkä vuoksi A2-kielten opiskelun tutkiminen on tärkeää. Tässä tutkimuksessa keskityin A2-saksan opiskeluun oppilaiden näkökulmasta. Tutkimuksessa otin selvää, mitä taustatekijöitä oppilailla on A2-saksan valintaan, ja millaisia kokemuksia oppilailla on A2-saksan opiskelusta. Toteutin tutkimukseni kvalitatiivisena tutkimuksena avoimen kyselylomakkeen avulla, johon vastasi yhteensä 47 oppilasta neljästä eri saksan opiskelijaryhmästä. Yksi opiskelijaryhmä koostui 5.–6. luokan oppilaista, yksi 7. luokan oppilaista ja kaksi 9. luokan oppilaista. Oppilaiden antamat vastaukset analysoin temaattisen sisällönanalyysin avulla.

Suomen kielipolitiikka vaikuttaa osaltaan oppilaiden kielivalintoihin, sillä se määrittelee mitä kieliä kouluissa tarjotaan. Tässä tutkimuksessa annetuista vastauksista kävi ilmi, että oppilaille oli tarjottu myös muita kielivaihtoehtoja A2-kieleksi, kuten ranskaa ja espanjaa, mutta suurimalla osalla saksa oli ollut ensimmäinen vaihtoehto. Osa oppilaista kuitenkin totesi, ettei itselle mieluisinta kieltä ollut tarjolla tai siitä ei muodostunut ryhmää. Kielten tarjonnan lisäksi taustatekijöiksi oppilaiden antamissa vastauksissa nousi oppilaiden kieliasenteet, jotka kävivät ilmi kielen tuomassa hyödyssä, mielenkiinnossa kieltä kohtaan sekä sosiaalisissa suhteissa. Osa oppilaista valitsi saksan, koska uskoi hyötyvänsä siitä esimerkiksi työelämässä. Moni kertoi syyksi valinnalle mielenkiinnon kielten opiskelua kohtaan. Sosiaalisista suhteista oppilaiden valintaan vaikuttivat vanhemmat, kaverit sekä sisarukset. Vanhempien vaikutus valinalle oli sekä positiivista että negatiivista, sillä osa oppilaista kertoi vanhempien suositelleen kieltä, kun taas osa koki vanhempien pakottaneen valitsemaan saksan.

Kieliasenteet ja kieli-identiteetti olivat tärkeässä roolissa oppilaiden saksan kielenopiskelun kokemuksissa. Oppilaiden vastauksissa kokemuksiin vaikuttivat eniten mielenkiinto kieltä ja sen opiskelua kohtaan, odotukset opiskelun suhteen, tyytyväisyys opiskeluun ja omaan oppimiseen sekä kielen opiskelun tuoma hyöty. Kokemukset vaihtelivat suuresti oppilaiden välillä, sillä vastauksista kävi ilmi sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Eniten vastauksista nousi esille se, että saksan kieli koettiin vaikeana kielenä. Osan mielestä saksa oli sopivan haastavaa, mutta osalla oppilaista kielen vaikeus laski opiskelumotivaatiota runsaasti. Moni myös koki saksan opiskelun olevan passiivista ja välillä tylsää. Eniten positiivisia kokemuksia oppilaille toivat pelit ja ryhmätyöt. Oppilaat totesivat kaipaavansa opiskeluun enemmän leikkisyyttä, iloa ja vuorovaikutusta muihin oppilaisiin, minkä vuoksi kommunikatiivisten opetusmenetelmien käyttö on oppilaiden motivaation kannalta tärkeää.