Neoadjuvanttihoito epiteliaalisessa munasarjasyövässä

Abstract

Valtaosa munasarjasyövistä todetaan vasta levinneessä vaiheessa. Taudin ennuste on pääosin huono. Histopatologisesti tauti on monimuotoinen, mutta epiteliaaliset munasarjakasvaimet ovat selvästi suurin alaryhmä. Taudin levinneisyysluokitus perustuu leikkaukseen ja sen yhteydessä otettuihin näytteisiin. Munasarjasyövän oireet ovat monimuotoisia ja tauti voi olla pitkään oireetonkin. Diagnostiikka perustuu kliiniseen statustutkimukseen, kuvantamiseen sekä kasvainmerkkiaineisiin. Epiteliaalisen munasarjasyövän tärkein hoitomuoto on leikkaus. Standardihoito on jo pitkään ollut sytoreduktiivinen leikkaus ja sen jälkeinen liitännäissolunsalpaajahoito. Uudempi hoitomuoto levinneeseen epiteliaaliseen munasarjasyöpään on neoadjuvanttihoito ja sen jälkeinen intervallileikkaus. Näyttö neoadjuvanttihoidon hyödyistä on vielä epävarmaa. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli retrospektiivisesti verrata neoadjuvanttihoitoa munasarjasyövän standardihoitoon. Tutkimusaineisto koostui Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010–2013 diagnosoiduista levinneistä epiteliaalisista munasarjasyövistä. Lopulliseen aineistoon valikoitui 21 neoadjuvanttihoidettua potilasta ja heille 76 verrokkia. Tutkimuksessa ei löydetty eroja neoadjuvanttihoidettujen ja verrokkipotilaiden kokonaiselossaoloajassa tai etenemisvapaassa elinajassa. Myöskään leikkaushoitojen tuloksissa ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja eri hoitomuotojen välillä. Tutkimuksen perusteella neoadjuvanttihoito on mahdollinen hoitomuoto levinnyttä munasarjasyöpää sairastavilla.