Luokanopettajien käsityksiä käsityön integroinnista
Tervaskanto, Marjut (2017-05-05)
Tervaskanto, Marjut
M. Tervaskanto
05.05.2017
© 2017 Marjut Tervaskanto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061704
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia luokanopettajien käsityksiä käsityön integroimisesta muihin oppiaineisiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitteli käsityön käsitettä ja käsityön merkityksellisyyttä sekä käsityö oppiaineen historiaa ja nykypäivää. Lisäksi käsiteltiin oppiaineiden integrointia ja käsityön integrointia muuhun opetukseen sekä monialaista oppimista. Tutkimuskysymykset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti seuraavasti: 1) Miten luokanopettajat yhdistävät käsityötä muuhun opetukseen? 2) Millä eri tavoin oppilaat voivat osallistua käsitöissä valmistettavien töiden suunnitteluun? 3) Mitkä ovat luokanopettajien käsitykset uudistuneesta käsityön oppiaineesta?
Tutkimus oli laadullinen ja noudatti fenomenografista tutkimustraditiota. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineisto kerättiin haastattelemalla luokanopettajia, jotka opettivat käsityötä alakoulussa. Aineistoa analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksena selvisi, että haastatellut luokanopettajat integroivat jonkin verran käsityötä muuhun opetukseen. Ympäristöoppi oli eniten yhdistetty oppiaine. Integroinnin haasteeksi nähtiin oppiaineen jakaantuminen tekniseen ja tekstiilityöhön. Oppilaat saivat osallistua käsitöissä valmistettavien töiden suunnitteluun tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Suurin osa haastateltavista koki etteivät he pysty opettamaan sekä kovista että pehmeistä materiaaleista. Kaikki haastateltavat sanoivat tarvitsevansa lisäkoulutusta monimateriaalisen ja samansisältöisen käsityön opetukseen.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ovat suuntaa antavia käsityön integrointiin suhtautumisesta. Tutkimustulokset uudistuneen käsityön oppiaineen sisäistämisestä ja lisäkoulutuksen tarpeesta ovat samassa linjassa aiheesta tehtyjen muiden tutkimuksien kanssa.
Tutkimus oli laadullinen ja noudatti fenomenografista tutkimustraditiota. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineisto kerättiin haastattelemalla luokanopettajia, jotka opettivat käsityötä alakoulussa. Aineistoa analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksena selvisi, että haastatellut luokanopettajat integroivat jonkin verran käsityötä muuhun opetukseen. Ympäristöoppi oli eniten yhdistetty oppiaine. Integroinnin haasteeksi nähtiin oppiaineen jakaantuminen tekniseen ja tekstiilityöhön. Oppilaat saivat osallistua käsitöissä valmistettavien töiden suunnitteluun tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Suurin osa haastateltavista koki etteivät he pysty opettamaan sekä kovista että pehmeistä materiaaleista. Kaikki haastateltavat sanoivat tarvitsevansa lisäkoulutusta monimateriaalisen ja samansisältöisen käsityön opetukseen.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ovat suuntaa antavia käsityön integrointiin suhtautumisesta. Tutkimustulokset uudistuneen käsityön oppiaineen sisäistämisestä ja lisäkoulutuksen tarpeesta ovat samassa linjassa aiheesta tehtyjen muiden tutkimuksien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29917]