Tyypin 1 diabetes ja kantasoluhoito

Lantta, Anni (2017-05-23)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 


Lantta, Anni
A. Lantta
23.05.2017
© 2017 Anni Lantta. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312279
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes on yksi yleisimmistä kansantaudeista. Sairaudesta käytetään myös nimitystä lapsuus- tai nuoruusiän diabetes, sillä se puhkeaa yleensä alle 40 vuoden iässä, tyypillisimmin ennen 15 vuoden ikää. Tyypin 1 diabetes johtaa hoitamattomana kuolemaan noin 2–4 vuoden kuluttua puhkeamisestaan. Sairauteen liittyy runsaasti liitännäissairauksia, joita ilmenee lähes jokaisella tyypin 1 diabeetikolla. Yleisimpiä liitännäissairauksia ovat muun muassa diabeettinen retinopatia, diabeettinen nefropatia ja diabeettinen neuropatia. Erityisesti näköä heikentävän retinopatian aiheuttamia muutoksia silmän verkkokalvolla voidaan havaita jo ennen varsinaisia tyypin 1 diabeteksen oireita, joita ovat muun muassa väsymys, lisääntynyt virtsaneritys, jano ja painon putoaminen.

Tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa autoimmuunireaktio, jossa elimistön immuunipuolustus tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Autoimmuunireaktioiden syitä ja toimintamekanismeja ei toistaiseksi täysin tunneta, eikä tyypin 1 diabetekselle ole parannuskeinoa. Erilaisia menetelmiä sairauden parantamiseksi kuitenkin tutkitaan jatkuvasti. Kantasoluista saadaan erilaistettua laboratorio-oloissa toimivia beetasoluja, joiden siirtämisestä koe-eläimiin on saatu positiivisia tuloksia. Kantasolututkimuksen lisäksi tulisi ottaa huomioon myös autoimmuunireaktion hillitseminen ja siirteen mahdollisimman hyvä sopeutuminen potilaan elimistöön, jotta siirteiden avulla saavutettu hyöty olisi mahdollisimman pitkäkestoinen.
Kokoelmat