Arkielämän energiatiedon lukutaito ja sen arviointi

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on esittää määritelmä arkielämän energiatiedon lukutaidolle ja tutkia sitä empiirisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös terveyskontekstiin luodun arkielämän terveystiedon lukutaidon seulontavälineen soveltuvuutta energiakontekstiin. Energialukutaito viittaa ihmisten kykyyn ymmärtää energiaan liittyviä asioita, ja siinä on erotettavissa useita tasoja, useimmin tiedollinen, tunneperäinen ja käyttäytyminen. Energiatiedon lukutaidon painopistealueet määräytyvät informaatiotutkimuksen näkökulmasta. Terveystiedon lukutaidon määritelmää soveltaen esitän energiatiedon lukutaidon määritelmäksi, että se on kyky tunnistaa energiatiedon tarve, tunnistaa tiedonlähteitä ja käyttää niitä tarpeellisen tiedon hankkimiseksi, arvioida tiedon laatua ja tilanteeseen sopivuutta, sekä analysoida, ymmärtää ja käyttää tietoa hyvien päätösten tekemisessä energiaan liittyvissä asioissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Tutkimuksen kohteena ovat Oulun yliopiston lukuvuonna 2016–2017 (n=11381) läsnäolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat (n=1390). Vastausprosentti oli 12,2 %. Analyysissa käytettiin ristiintaulukointia, eksploratiivista faktorianalyysia, faktorikeskiarvojen vertailua ja parametrisiä testejä (yksisuuntainen varianssianalyysi, t-testi). Energiatiedon lukutaidon seulontavälineen väittämien yhteispistemääristä muodostetun summamuuttujan pistemäärät noudattivat normaalijakaumaa. Faktorirakenne oli monitahoinen ja muistutti alkuperäistä terveystiedon lukutaidon seulontavälinettä. Faktoreita oli kolme: motivaatio etsiä tietoa (motivaatio), luottamus omiin kykyihin tiedonhankinnassa (luottamus) sekä kyky arvioida tietoa (arviointi). Faktorikeskiarvojen perustella vanhemmat opiskelijat olivat motivoituneempia, mutta arvioivat arviointitaitonsa heikommaksi kuin nuoremmat opiskelijat. Miehet luottivat omiin tiedonhankintataitoihinsa naisia enemmän, mutta naiset olivat miehiä motivoituneempia hankkimaan tietoa. Teknillisen tiedekunnan opiskelijat ja vastaajat, joiden opinnot liittyivät energia-alaan tai sähkömarkkinoihin, saivat korkeat faktorikeskiarvopisteet kaikilla kolmella faktorilla. Tulosten perusteella energiatiedon lukutaidon seulontavälineen soveltaminen tuo lisäarvoa energialukutaidon tutkimukseen. Ryhmien välisiä eroja energiatiedon lukutaidon osa-alueissa (motivaatio, luottamus, arviointi) voidaan hyödyntää energiaan liittyvän viestinnän kohdistamisessa. Tutkimus tuo uutta tietoa informaatiolukutaidon soveltamiseen energiakontekstiin ja tukee terveystiedon lukutaidon seulontavälineen jatkokehittelyä ja soveltamista eri konteksteihin. Tulosten yleistettävyyden kannalta energiatiedon lukutaitoa olisi tärkeää tutkia myös muissa kohderyhmissä.