”Lapsi saa tarvitsemansa tuen” : varhaiserityisopettajien käsityksiä inkluusiosta ja sen toteutumisesta
Keskitalo, Aila (2017-06-01)
A. Keskitalo
01.06.2017
© 2017 Aila Keskitalo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022445
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa on selvitetty varhaiserityisopettajien käsityksiä inkluusiosta ja sen totetumisesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatussunnitelman perusteiden 2016 ja Esiopetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaan. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan tärkeimmät kansainväliset sopimukset, jotka vaikuttavat Suomen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lainsäädäntöön. Lisäksi tuodaan esille tutkimuksia ja keskustelua, jota on käyty eri aikoina integraatiosta ja inkluusiosta. Tutkimuksessa kysytään ”Millaisia käsityksiä varhaiserityisopettajilla on inkluusiosta ja sen toteutumisesta?”
Työ on fenomenografinen tutkimus, jonka aineisto koostuu varhaiserityisopettajien haastatteluista. Aineiston analyysissä käytettiin nelivaiheista fenomenografista analyysimallia. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin aineistoon ja valittiin tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset ilmaisut. Toisessa vaiheessa teemoiteltiin samansuuntaisia käsityksiä ilmentäviä ilmaisuja teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa teemoja yhdistelemällä ja rajatapauksia määrittelemällä luotiin käsitysryhmät. Viimeisessä vaiheessa käsitysryhmistä koottiin ylätason kuvauskategoriat ja tutkimustuloksia peilattiin teoriaan.
Varhaiserityisopettajat tarkastelivat inkluusiivisuutta kahdesta näkökulmasta. Lapsen kannalta ajateltuna varhaiserityisopettajat käsittivät inkluusion pitävän sisällään sen, että lapsi on lähipäiväkodissa ja siellä lapsella on mahdollisuus tuntea kuuluvansa ryhmään. Varhaiserityisopettajat nostivat esiin vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ja lapsen tuntemisen tärkeyden. Kasvattajien näkökulmasta varhaiserityisopettajat pohtivat omaa rooliaan inkluusiivisessa kasvatuksessa. Merkittäväksi koettiin henkilökunnan tunteminen, henkilökunnan sitoutuminen lapsen tukemiseen, varhaiserityisopettajan kokemat haasteet työssään ja toiminta eri yhteistyötahojen kanssa.
Työ on fenomenografinen tutkimus, jonka aineisto koostuu varhaiserityisopettajien haastatteluista. Aineiston analyysissä käytettiin nelivaiheista fenomenografista analyysimallia. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin aineistoon ja valittiin tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset ilmaisut. Toisessa vaiheessa teemoiteltiin samansuuntaisia käsityksiä ilmentäviä ilmaisuja teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa teemoja yhdistelemällä ja rajatapauksia määrittelemällä luotiin käsitysryhmät. Viimeisessä vaiheessa käsitysryhmistä koottiin ylätason kuvauskategoriat ja tutkimustuloksia peilattiin teoriaan.
Varhaiserityisopettajat tarkastelivat inkluusiivisuutta kahdesta näkökulmasta. Lapsen kannalta ajateltuna varhaiserityisopettajat käsittivät inkluusion pitävän sisällään sen, että lapsi on lähipäiväkodissa ja siellä lapsella on mahdollisuus tuntea kuuluvansa ryhmään. Varhaiserityisopettajat nostivat esiin vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ja lapsen tuntemisen tärkeyden. Kasvattajien näkökulmasta varhaiserityisopettajat pohtivat omaa rooliaan inkluusiivisessa kasvatuksessa. Merkittäväksi koettiin henkilökunnan tunteminen, henkilökunnan sitoutuminen lapsen tukemiseen, varhaiserityisopettajan kokemat haasteet työssään ja toiminta eri yhteistyötahojen kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]