Tapaustutkimus 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden osallisuuskokemuksista
Sillanpää, Tiia (2017-01-12)
Sillanpää, Tiia
T. Sillanpää
12.01.2017
© 2017 Tiia Sillanpää. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201701131078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201701131078
Tiivistelmä
Oppilaiden osallisuus koulussa koostuu monesta osatekijästä, jonka vuoksi osallisuus tulisi nähdä kouluympäristössä kokonaisvaltaisena ilmiönä. Tällöin se on läsnä kaikessa toiminnassa aina suunnittelusta, toteutukseen, arviointiin sekä toiminnan kehittämiseen. Tavat, joilla oppilaat voivat koulussa osallistua ja vaikuttaa, ovat moninaisia. Oppilas voi osallistua ja vaikuttaa yksilönä, mutta lisäksi hän voi toimia osana ryhmää, joka koulussa voi tarkoittaa esimerkiksi oppilaskuntatoimintaa. Koulussa toimivalla henkilökunnalla on merkittävä asema osallisuuden mahdollistamisessa, minkä vuoksi oppilaiden suhde henkilökuntaan on olennainen samoin kuin koulussa vallitseva ilmapiiri. Monet viralliset dokumentit näkevät osallisuuden tärkeänä lasten ja nuorten elämässä. Osallisuutta on tutkittu paljon, mutta vähemmän on keskitytty oppilaiden omiin näkökulmiin osallisuudesta. Oppilaat ovatkin itse parhaita kertomaan omasta osallisuudestaan sekä sen tilasta, ja tämän vuoksi tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan oppilaiden omiin ajatuksiin ja kokemuksiin osallisuudesta. Tutkimusongelmani on: ”Mitkä asiat oppilaat kokevat merkityksellisiksi osallisuuden näkökulmasta?”
Tässä tutkimuksessa tutkitaan osallisuutta tietyssä koulussa, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kouluympäristössä vallitseviin rakenteisiin. Tutkimuksella onkin kaksi tarvetta, jotka ovat tutkimuksellinen tarve sekä koulun kehitystyön tukeminen. Kehitystyön tukeminen on ollut tärkeä osa tätä tutkimusta, mikä näkyy kaikessa aina tutkimusongelman asettelusta päätelmiin asti. Nämä tekijät huomioon ottaen voidaan tutkimuksen todeta olevan tapaustutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin 24 5.- ja 6.-luokkalaista oppilasta teemahaastattelun menetelmin. Teemahaastattelut toteutettiin kolmen oppilaan ryhmissä, jonka jälkeen haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntämällä.
Osallisuus näyttäytyi tutkimuksen tuloksien perusteella moninaisena kenttänä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Yhtenä tekijänä voidaan nähdä muiden ihmisten vaikutus oppilaiden osallisuuteen. Oppilaiden suhteet henkilökuntaan, koulussa vallitseva ilmapiiri sekä vuorovaikutustilanteet näyttäytyivät merkityksillisinä tekijöinä osallisuuden mahdollistumisen näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimuksessa oli nähtävissä oppilaiden mahdollisuuksia sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen osallisuuteen. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, oli myös tässä tutkimuksessa huomattavissa ryhmämuotoisen osallisuuden painottuminen. Kolmas merkityksellinen tekijänä oppilaiden osallisuudelle tässä tutkimuksessa oli tutkittavan koulun koko. Se oli yhteydessä moneen eri kokonaisuuteen, jotka oppilaat mainitsivat merkityksellisiksi omalle osallisuudelleen. Koulun koko näyttäytyi lisäksi tekijänä, joka oli itsessään merkityksellinen osallisuuden näkökulmasta. Oppilaat kokivat tässä tutkimuksessa koulun koon sekä osallisuutta mahdollistavana että rajoittavana tekijänä.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan osallisuutta tietyssä koulussa, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kouluympäristössä vallitseviin rakenteisiin. Tutkimuksella onkin kaksi tarvetta, jotka ovat tutkimuksellinen tarve sekä koulun kehitystyön tukeminen. Kehitystyön tukeminen on ollut tärkeä osa tätä tutkimusta, mikä näkyy kaikessa aina tutkimusongelman asettelusta päätelmiin asti. Nämä tekijät huomioon ottaen voidaan tutkimuksen todeta olevan tapaustutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin 24 5.- ja 6.-luokkalaista oppilasta teemahaastattelun menetelmin. Teemahaastattelut toteutettiin kolmen oppilaan ryhmissä, jonka jälkeen haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntämällä.
Osallisuus näyttäytyi tutkimuksen tuloksien perusteella moninaisena kenttänä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Yhtenä tekijänä voidaan nähdä muiden ihmisten vaikutus oppilaiden osallisuuteen. Oppilaiden suhteet henkilökuntaan, koulussa vallitseva ilmapiiri sekä vuorovaikutustilanteet näyttäytyivät merkityksillisinä tekijöinä osallisuuden mahdollistumisen näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimuksessa oli nähtävissä oppilaiden mahdollisuuksia sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen osallisuuteen. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, oli myös tässä tutkimuksessa huomattavissa ryhmämuotoisen osallisuuden painottuminen. Kolmas merkityksellinen tekijänä oppilaiden osallisuudelle tässä tutkimuksessa oli tutkittavan koulun koko. Se oli yhteydessä moneen eri kokonaisuuteen, jotka oppilaat mainitsivat merkityksellisiksi omalle osallisuudelleen. Koulun koko näyttäytyi lisäksi tekijänä, joka oli itsessään merkityksellinen osallisuuden näkökulmasta. Oppilaat kokivat tässä tutkimuksessa koulun koon sekä osallisuutta mahdollistavana että rajoittavana tekijänä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]